Avioero

Auttaako eroseminaari?

Eroseminaariin voi hakeutua, vaikka pohtisi vasta eroa. Eroseminaari avaa silmät parisuhteen kiemuroiden ymmärtämiselle.

Vaikka eroseminaari on hankkinut maineensa erokriisissä kamppailevien tukimenetelmänä, yhä useampi osaa aloittaa ryhmän jo siinä vaiheessa kun eropohdinnat valtaavat syystä tai toisesta mielen. Aiemmin, kun ryhmiä vielä kutsuttiin teorian isän, B. Fisherin mukaan, ne päättyivät usein osanottajien manailuihin siitä, miksei kukaan ollut kertonut kaikkia näitä parisuhteen perusasioita ennen kuin oltiin ajauduttu eroon. Sittemmin eroseminaari on suomalaistunut, rikastuttanut sisältöjään paremmin tämän päivän perheitä puhuttelevaksi ja muokannut iltojen kulkua ajan vaatimusten mukaisesti toiminnalliseksi ryhmätyömenetelmäksi. On päästy irti ringissä istuvien puhuvien päiden tapaamisista.

Suomalaisen eroseminaarin päätehtäviä on kolme:

1. Auttaa osallistujaa ymmärtämään, mitkä tekijät ja etapit vaikuttivat rakkaustarinan ilmapiiriin ja lopputulokseen.
2. Antaa tila ja keinot eron nostattamien väistämättömien tunteiden turvalliseen käsittelyyn.
3. Auttaa osallistujaa rakentamaan parempi loppuelämä.

Alkavaan ryhmään kokoontuu yhtäältä eroaan pohtivia, joskus kumppaninsa tietämättä ryhmään osallistuvia, toisaalta eropäätöksen tehneitä tai kumppaninsa eropäätöksen vastaanottaneita henkilöitä. Joidenkin ero on vasta harkinnassa, toisten erosta on vuosia. Ohjaajan tärkein tehtävä on luoda näiden erilaisten osallistujien välille harmonia, jossa on tilaa jokaiselle, riippumatta tämän roolista tai osuudesta omassa parisuhteessa. Ja jokainen osallistuja oppii toisen tarinasta, sillä tarinat osuvat meissä omiin muistoihin ja luovat tilaa oivalluksille.

Ryhmä tukee erokriisissä

Hyvä ohjaaja tekee viikkojen kuluessa itsensä lopulta tarpeettomaksi. Siroteltuaan odottamattomia kysymyksiä ja kylvettyään epäilyksen siemeniä osallistujien mieliin, nämä joutuvat katselemaan parisuhteensa tarinaa täysin uudelta kannalta. Ohjaaja myös ryhmäyttää joukkonsa niin, että nämä osaavat jatkaa keskenään syntyneiden uusien ajatuspolkujen tiellä, eivätkä kuvittele ohjaajan pitelevän taskuissaan suuria viisauksia ja loputtomia totuuksia parisuhteiden mekanismeista. Ohjaaja onkin kyseenalaistaja, mahdollistaja, uusien näkökulmien tuoja; fasilitaattori.

Koska minkäänlainen small talk ei kuulu kuvaan, vaan jokaisena iltana mennään saman tien suoraan asiaan, ryhmän jäsenet muodostavat pian niin tiiviin joukon, ettei se hajoakaan kurssin loppumiseen. Harvassa porukassa ollaan niin aidosti läsnä kuin Suomalaisen eroseminaarin illoissa; peittelemättä eron tuomaa kipua, ujostelematta vapauden tuomaa kepeyttä, piilottelematta oivallusten suomaa iloa.

Ei enää samoja virheitä

Ja jokaisen löydön voi itse kukin kantaa mukanaan seuraavaan ihmissuhteeseensa. Tai vaikka pysyisi siinä vanhassa tutussa, siinäkin voi kaiken rakentaa uudelleen eikä eroa edes tarvita kunhan molemmat ovat riittävän uteliaita ja auki uudelle. Uudelle tavalle olla suhteessa, lähellä toista mutta tukevasti omilla jaloilla.

Suomalainen eroseminaari tekee siis töitä paremman parisuhdekulttuurin edistämiseksi lisäämällä parisuhteen sisäisten mekanismien ymmärrystä ja toisin tekemisen taitoja.

Ja jos ero tulee, on molempien osuuden näkeminen, molempien osapuolten vastuuttaminen avaimet käteen –järjestelmä toimivan erovanhemmuuden pohjaksi. Sillä ainoastaan oman eronsa ymmärtänyt aikuinen, jolla on ollut tuki, tila ja mahdollisuus purkaa omia eron tuomia tunteita, kykenee vastaanottamaan lapsen erosurun ja -kiukun. Seminaarinsa käyneestä aikuisesta on turvatyynyksi lapselleen.

Teksti: Suomalainen eroseminaariohjaaja ja -kouluttaja Marianna Stollbow

Katso alkavia eroseminaareja omalla paikkakunnallasi: Eroryhmät

Lähde: Marianna Stollbow (2016). Vanhempieni kaltainen. WSOY. Tilaa kirja!

No Comment

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *