Tunnista lapsen oireet erossa
Joskus erolla on huolestuttavia vaikutuksia lapsen käyttäytymiseen. Tunnista merkit ajoissa!
Avioero on tapahtuma, joka vaikuttaa voimakkaasti koko perheeseen. Sen vaikutuksia lapsiin ei aina osata heti havaita, mutta hälyttäviin merkkeihin kannattaa tarttua, sillä ne saattavat kieliä vakavammasta psyykkisestä häiriöstä, kuten masennuksesta.
Psykologi Kari Kiianmaa on listannut kirjassaan Hyvä ero – uusi elämä (Multikustannus, 2008) kahdeksan huolestuttavaa käytösmuutosta, joita ero voi lapsessa synnyttää. Näitä merkkejä lapsessaan tunnistavan kannattaa Kiianmaan mukaan turvautua kodin ulkopuoliseen apuun. Vastaus lapsen tunne-elämänongelmiin on hänen mukaansa psykoterapia.
Lapsen huolestuttavan käytöksen merkkejä
1. Lapsi voi itkeskellä usein.
2. Lapsi voi saada raivokohtauksia tai kiusata muita.
3. Lapsi on toivoton, vetäytyvä tai itsetuhoinen.
4. Lasta eivät kiinnosta edes aiemmin mieluisat asiat.
5. Ruoka ei maistu, tai lapsella on muita syömishäiriöitä.
6. Lapsi ei saa unta tai heräilee usein.
7. Lapsi näpistelee tai karkailee.
8. Lapsi valittaa fyysisiä vaivoja.
Lähde: Kari Kiianmaa (2008), Hyvä ero – uusi elämä. Multikustannus.
2 Comments
En ota varsinaisesti kantaa aiheeseen, koska aiheesta löytyy runsaasti erilaisia käsityksiä .Esimerkiksi allaolevassa Googlen yleishakutuloksessa.
Ensi-ja turvakotien liiton projekti ”Vauvana elämä alkaa” tuuotti yhteensä 21.700 ”osumaa”.
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=vauvana+el%C3%A4m%C3%A4+alkaa&meta=&aq=0&oq=vauvana+el%C3%A4m%C3%A4+alk
Muita valaisevia hakusanoja:
> lapsen erokriisinäkymätön lapsi avioero lapsen kokemanalapsen vieraannuttaminenn pas kunnes toisin todistetaan city<
Tässä Citylinkissä asiantuntijahaastatteluita, sekä n 700 mielipidekirjoitusta.
Lainaus Ensi ja turvakotien liiton projektista.
Vauvana elämä alkaa – ensikotityön kehittämisprojekti (2005-2008)
Ensikotiasiakkaiden ongelmat ovat vaikeutuneet ja monipuolistuneet. Vauvoihin kohdistuva pahoinpitely ja kaltoinkohtelu on tiedostettu. Vauvoihin kohdistunut väkivalta aiheuttaa heille varhaista traumatisoitumista sekä kehityksellisiä riskejä. Vanhemmat tarpeineen ja suurine ongelmineen vievät helposti huomion pois vauvan tarpeista. Lastensuojeluasiakkuuden ylisukupolvisen periytymisen katkaiseminen vaatii moniongelmaisten perheiden vahvaa ja kokonaisvaltaista tukemista varhaisessa vaiheessa.
Projektin tavoitteena on lisätä tietoa vauvavaiheessa tehtävän työn mahdollisuuksista ja merkityksestä ylisukupolvisen lastensuojeluasiakkuuden katkaisemisessa sekä parantaa ensikotien valmiuksia vauvavaiheessa tehtävään työhön kehittämällä vauvatyötä sekä vanhempien kanssa tehtävää työtä.
Projektiin osallistuvat kaikki jäsenyhdistysten ensikodit ja kukin on valinnut keskuudestaan kolmen työntekijän tiimin valtakunnalliseen koulutus- ja kehittäjäverkostoon. Koulutuksen tavoitteena on lisätä tietoa ja osaamista vauvan kehityksestä ja havainnoinnista, varhaisesta vuorovaikutuksesta ja vauvatyön menetelmistä sekä vanhempien kanssa tehtävästä työstä.
Paikallisissa ensikotien kehittämishankkeissa laaditaan yhteistyössä kehittämissuunnitelma, jonka pohjalta tuetaan yksittäisten ensikotien kehittämistyötä.
Projektin ulkopuolisen arvioinnin toteuttaa sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Pieksämäeltä.
Projektipäällikkö
Erja Lohtander
************
Vauvana elämä alkaa – ensikotityön kehittämisprojekti (2005-2008)
Ensikotiasiakkaiden ongelmat ovat vaikeutuneet ja monipuolistuneet. Vauvoihin kohdistuva pahoinpitely ja kaltoinkohtelu on tiedostettu. Vauvoihin kohdistunut väkivalta aiheuttaa heille varhaista traumatisoitumista sekä kehityksellisiä riskejä. Vanhemmat tarpeineen ja suurine ongelmineen vievät helposti huomion pois vauvan tarpeista. Lastensuojeluasiakkuuden ylisukupolvisen periytymisen katkaiseminen vaatii moniongelmaisten perheiden vahvaa ja kokonaisvaltaista tukemista varhaisessa vaiheessa.
Projektin tavoitteena on lisätä tietoa vauvavaiheessa tehtävän työn mahdollisuuksista ja merkityksestä ylisukupolvisen lastensuojeluasiakkuuden katkaisemisessa sekä parantaa ensikotien valmiuksia vauvavaiheessa tehtävään työhön kehittämällä vauvatyötä sekä vanhempien kanssa tehtävää työtä.
Projektiin osallistuvat kaikki jäsenyhdistysten ensikodit ja kukin on valinnut keskuudestaan kolmen työntekijän tiimin valtakunnalliseen koulutus- ja kehittäjäverkostoon. Koulutuksen tavoitteena on lisätä tietoa ja osaamista vauvan kehityksestä ja havainnoinnista, varhaisesta vuorovaikutuksesta ja vauvatyön menetelmistä sekä vanhempien kanssa tehtävästä työstä.
Paikallisissa ensikotien kehittämishankkeissa laaditaan yhteistyössä kehittämissuunnitelma, jonka pohjalta tuetaan yksittäisten ensikotien kehittämistyötä.
Projektin ulkopuolisen arvioinnin toteuttaa sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Pieksämäeltä.
Projektipäällikkö
Erja Lohtander
Erään lapsen isä aisti, että hänen 11v. tyttärellä alkoi esiitymään merkkejä, jotka viestittivät, että lapsen kodalla kaikki ei ole OK.
Lapsi oli kirjoittanut lappusia, joissa luki ”mä en kestä, jos meidän iskä ja äiskä eroaa, – mikähän mua taas vaivaa, kun olen taas oksentanut koko viikonlopun”.
Ehkä lappuset oli jätetty takoituksellisesti hänen pöydälleen.
Isä huolestui tyttärensä tilasta. Eropäätöksen jälkeen lapsi totesi ”tuon olen tiennyt jo kauan aikaa”.
Lapset ovat erittäin herkkiä aistimaan muutoksia kodin ilmapiirissä, mutta eivät kysele, eivätkä puhu asista, sillä lapsi jää odottamaan, ”mitä tuleman pitää”.
Toisekseen lapset ja nuoret ovat ”solidaarisia, eivätkä asetu jomman kumman vanhemman puolelle.
Lisäksi hänen kaveripiirissä useiden vanhemmat olivat eronneet, jotenka hänellä oli ”kosketuspintaa” erotapahtumiin ja niiden siheuttamiin muutoksiin lasten ja nuorten elämässä.
Lapsen isä kysyi tyttäreltään, ”mitä sinä haluat tulevalta elämältäsi?..Isä aisti lapsen huolestuneisuuden lappusten perustelta ja päätti nostaa ”kissan pöydälle”.
Isä kirjasi lapsen toivomukset, josta isä teki yhteenvedon sosiaalitoimelle.
”Minä ***** ***** hauan, että huotajuuspäätöksessä otettaiin huomioon seuraavat toivomukseni.
Kaikki parhaat ystäväni asuvat kotikaupungissani. Muutto toiselle paikkakunnalle ja toiseen kouluun tuntuisi vaikealta.
Asumisjärjestelyt: Toivoisin, että veljeni asuisisivat kanssani. Toivoisin, että uusi asunto löytyisi läheltä kouluani, tai muuten hyvien kulkuyhteyksien päässä koulustani.
Toivoisin, että saisin aua veljieni ja isäni kanssa.”.
Tytär allekirjoitti toivomuslistan.
Isä varasi ajan sosiaalitoimesta, jossa lapsi kävi yksinään keskustelemassa sosiaalityöntekijän kanssa.
Lisäksi isä varasi ajan koulun terveydenhoitajalle, jossa lapsi sai keskustella tulevasta elämänmuutoksesta. -Terveydenhoita kysi lapselta saako hän kertoa asiasta luokanvalvojalla, johonka lapsi suhtautui myönteisesti.
Nämä tapaamiset viestittivät lapselle, että hänellä on opettajan ja luokanvalvojan tuki, mikäli hänen terveydentilassaan ja koulumenestyksessä on vavaittavissa jotain sellaista, jossa he voivat olla lapselle tukena.
Päätös asumisesta ja koulusta toteutuivat lapsen toivomalla tavalla.
Tapaamisoikeuksisille ei asetettu minkäänlaisia rajoja, vaan lapset saivat tavata etävanhempaansa aina kun se sopi heidän aikatauluun, sekä pitkään välimatkaan etävanhemman luokse.
Uudessa lastensuojelulaissa korostetaan lapsen oikeuksia tulla kuulluksi ja huomioiduksi eropäätöksissä. Valitettavasti lakia ei noudateta kaikilta osin.
Eräs pitkään sosiaalalalla työskennellyt henkilö, joka on kouluttanut vuodesta 2002 lähtien sosiaalityöntekijöitä uuden lain johdosta totesi erääss luennossaan ”Minä en mahda mitään sille, jos sosiaalityöntekijät eivät noudata uutta lastensuojelulakia.- Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että uutta lakia noudatetaan.
Herää kysymys, toteutuvat lapsen oikeudet, siten kuin uusi laki määrää, vai ovatko jotkut päättäjätahot ”aseentellisia” ja suosivat jompaa kumpaa vanhempaa?