Parisuhteessa toisen tekemisten ja menemisten vahtaaminen ei pelasta suhdetta, vaan tappaa sen.

Ihmisen perustarve on olla rakastettu ja hyväksytty. Jos tarve jää täyttymättä, koetaan hylätyksi ja torjutuksi tulemisen tunteita. Kerran hylätty ja petetty ei halua kokea surua uudelleen ja ryhtyy siksi helposti takertumaan läheisiinsä tai välttelemään todellista intiimiä kontaktia. Mustasukkaisuus johtuu hylätyksi tulemisen pelosta.

Mustasukkaisuus kahlitsee

Mustasukkaisuus vaikuttaa moniin ihmissuhteisiin eikä kumpikaan sukupuoli ole siitä vapaa. Kuten usein virheellisesti luullaan, mustasukkaisuus ei liity pyyteettömään ja todelliseen rakkauteen. Oikea rakkaus sallii kumppanin olla oma itsensä. Suhteessa voi hengittää vapaasti.

Mustasukkaisuus sen sijaan kahlitsee ja vaatii. Parisuhteessa toisen tekemisten ja menemisten vahtaaminen ei pelasta suhdetta, vaan tappaa sen. Mustasukkainen osapuoli karkottaa kumppanin ahdistavalla käyttäytymisellä yhä kauemmas itsestään. Mustasukkaisuus kääntyy lopulta ihmistä itseään vastaan.

Juuret lapsuudessa

Pieni mustasukkaisuus on normaalia ja sitä kokee varmaan lähes jokainen ihminen joskus. Mustasukkaisuutta voidaan tuntea myös muista ihmissuhteista kuin puolisosta. Vanhemmat voivat kilpailla lastensa rakkaudesta, lapset vanhempiensa huomiosta ja mustasukkaisuutta voi tuntea myös ystäväporukassa, kun esimerkiksi läheinen ystävä löytää uuden tuttavuuden. Mustasukkaisuus voi näkyä myös työelämässä oman itsen vertailuna toisiin.

Mustasukkaisuuden juuret ovat syvällä ihmisen psyykessä. Taustalla on usein heikko itsetunto, joka johtuu lapsuudessa saaduista malleista ja kohtelusta. Mustasukkaisuudesta voi kuitenkin päästä eroon. Jo asian tiedostaminen on polku kohti uutta. Sairaalloisen mustasukkaisuuden kourissa kamppailevalle terapia voi olla keino vapautua elämää hallitsevasta mustasukkaisuuden tunteesta. Sairaalloinen mustasukkaisuus on vakava asia ja siihen tulee aina puuttua mahdollisimman nopeasti. Mustasukkainen menettää helposti sen, mitä kaikkein eniten kaipaa. Hän aiheuttaa käytöksellään paitsi surua ja ahdistusta itselleen myös läheisilleen. Epäterveessä ihmissuhteessa ei kukaan voi hyvin.

Lähde: Ben Malinen (2003). Häpeän monet kasvot. Kirjapaja. Tilaa kirja!

Tutustu mustasukkaisuuden viiteen tyyppiin: omistavaan, poissulkevaan, kilpailevaan, egoistiseen ja pelokkaaseen mustasukkaisuuteen.

Mustasukkaisuus on epämiellyttävä ja kielteinen tunne, joka liittyy itselle tärkeään ihmiseen ja johonkin kolmanteen osapuoleen. Sen herättää kokemus, että itselle tärkeä ihminen rikkoo suhteen rajoja tai pelko, että hän saattaisi tehdä niin. Vaikka mustasukkaisuus liitetään tyypillisesti parisuhteeseen, voi mustasukkaisuutta kokea myös ystävästä, vanhemmasta tai jopa ihailemastaan elokuvatähdestä.

Miesten yleisin reaktio mustasukkaisuuteen on viha, naisten masennus

Mustasukkaisuus on mieltä raastava tunne, joka heijastuu myös ajatuksiin ja käyttäytymiseen. Siiheen liittyy usein epäilyä, pohtimista, arvailua ja päättelyä. Mustasukkainen käyttäytyminen voi puolestaan olla puolison taskujen penkomista, tekstiviestien lukemista ja kuulustelua.

Tutkimusten mukaan miehet tuntevat mustasukkaisuutta silloin, kun he kokevat riittämättömyyttä tai uhkaa itsetunnolleen. Naisilla mustasukkaisuus herää erityisesti silloin, kun he kokevat olevansa riippuvaisia kyseisestä ihmissuhteesta. Miesten yleisin reaktio mustasukkaisuuteen on viha, naisten masennus.

Koska mustasukkaisuutta voi kokea monenlaisissa tilanteissa ja liittyen monenlaisiin ihmissuhteisiin, ei se ole aina samanlaista. Mustasukkaisuus voidaan luokitella viiteen eri tyyppiin:

1. Omistava mustasukkaisuus: "Pidä näppisi irti hänestä!"

   Omistava mustasukkaisuus tulee ilmi tilanteissa, joissa oma “omistusoikeus” koetaan uhatuksi. Omistavaa mustasukkaisuutta voidaan kokea myös esimerkiksi silloin, kun puolisomme käyttäytyy mielestämme liian itsenäisesti.

2. Poissulkeva mustasukkaisuus: "Haluaisin olla osa sinun elämääsi."

   Poissulkeva mustasukkaisuus syntyy tunteesta, että jää itselle tärkeän ihmisen kokemusmaailman ulkopuolelle. Näin voi esimerkiksi käydä, jos kuulee tuttavalta jonkin kumppanin yksityisasian, jonka olisi halunnut kuulla suoraan kumppaniltaan.

3. Kilpaileva mustasukkaisuus: "Miten hän voi olla parempi kuin minä?"

   Kilpaileva mustasukkaisuus liittyy tilanteisiin, joissa oma itse koetaan huonommaksi tai heikommaksi kuin “kolmas osapuoli”. Kilpailevaan mustasukkaisuuteen liittyy usein kyvyttömyyden tunteita ja pelkoa tulla epäedullisesti vertailluksi.

4. Egoistinen mustasukkaisuus: "Minua ei kohdella näin!"

   Egoistisesti mustasukkainen pelkää ennen kaikkea sitä, mitä muut ajattelevat hänestä, jos kumppanin pettäminen käy ilmi. Egoistisesti mustasukkaisen on vaikea ottaa huomioon kumppaninsa tarpeita ja toiveita, koska hän kokee, että hänen oma tapansa toimia on ainoa oikea.

5. Pelokas mustasukkaisuus: "älä jätä minua!"

   Pelokas mustasukkaisuus on reaktio yksinäisyyden tai hylkäämisen uhkaan. Tällaiseen mustasukkaisuuteen liittyy kokemus siitä, että puoliso jättää meidät yksin.

Milloin mustasukkaisuus herää?

Mustasukkaisuuden kokemus on hyvin yksilöllistä. Toisessa puolison vitsailu vastakkaista sukupuolta olevan henkilön kanssa herättää vahvaa mustasukkaisuutta, toiselle se taas on hauskanpitoa. Mustasukkaisuuden kokeminen ja ilmaiseminen riippuu tilanteesta ja siihen liittyvistä tulkinnoista.

Suurimmalle osalle ihmisistä parisuhteen ulkopuolinen seksi aiheuttaa mustasukkaisuutta, suuttumusta ja pettymystä. Niin sanotuissa avoimissa liitoissa eläville seksi vieraan kanssa voi olla taas täysin hyväksyttyä.

Mustasukkaisuus voi myös kertoa siitä, kuinka tärkeä kyseinen ihmissuhde on itselle. Mustasukkaisuutta koetaan harvemmin, jos hyvän päivän tuttava löytää uuden sydänystävän, mutta jos läheisin ystävä alkaa viihtyä uuden työtoverinsa kanssa entistä enemmän, voi mustasukkaisuuden tunne pulpahtaa esiin. Mustasukkaisuuteen liittyy myös arvio siitä, kuinka todennäköinen uhka on. Yksilö voi arvioida myös todennäköisyyttä sille, että puoliso aloittaa uuden suhteen, esimerkiksi hänen aiemman käyttäytymisensä ja hänen luotettavuutensa kautta. Myös omat ominaisuudet vaikuttavat tähän arviointiin. Esimerkiksi heikolla itsetunnolla varustetun yksilön voi olla vaikea luottaa siihen, että hänen kumppaninsa haluaa olla vain hänen kanssaan.

Lähde: Steve Duck (1998). Human relatioships.