Narsistinen esimies vaatii alaisiltaan loputonta ihailua eikä kestä kritiikkiä.

Kaikilla ihmisillä on “narsismin haava”. Tällä tarkoitetaan sisäisesti kalvavaa alemmuudentunnetta, joka vaatii osakseen ulkoisten näyttöjen kautta saatavaa omanarvontunteen nostatusta.

Johtajiksi pyrkivillä on keskimäärin tavallista suurempi “narsismin haava”. Siksi ylenemistä tavoittelevat henkilöt hoitavat huonommuuuden kokemustaan usein keräämällä ulkoisia näyttöjä ja suorituksia. Ylimpään johtoon päästessään narsistinen henkilö tuntee itsensä lopulta täydelliseksi ja kaikkivoivaksi.

Narsistinen esimies odottaa alaisiltaan hänen täydellisyyttään ihailevaa suhtautumista. Alaiset ovat narsistiselle esimiehelle vain oman erinomaisuuden pönkittäjiä ja oman minän jatkeita. On hyvä muistaa, että todellisuudessa narsismin taustalla on aina alemmuudentunne – epätasapainonen suhde pienen lapsen ja suuren aikuisen välillä. Alainen, joka ei tähän pomon ihailuun ja hänen itsetuntonsa pönkitykseen lähde, on siksi vaikeuksissa.

Narsisti haluaa johtajaksi

Henkilöt, jotka haluavat nousta johtavaan tehtävään, ovat hieman keskimääräistä narsistisempia. Esimiehen tehtävässä olevan on oltava tarkkana roolistaan paitsi tästä syystä myös siksi, että esimies-asema korostaa jo lähtökohdiltaan narsistisia piirteitä. Esimies on asetettu muun ryhmän yläpuolelle ja hänellä on alaisiaan huomattavasti enemmän valtaa.

Mistä tunnistaa narsistisen johtajan?

Liiallisen narsismin itsessään tunnistaa siitä, että alkaa kokea olevansa aina oikeassa ja muiden taas väärässä. Toinen narsistisen esimieskäyttäytymisen merkki on se, ettei kykene asettumaan empaattisesti toisen asemaan. Myös yliherkkyys arvostelua kohtaan viittaa narsismiin, sillä narsisti pitää itseään täydellisenä ja virheettömänä.

Narsistinen esimies reagoi kritiikkiin raivoamalla ja suuttumalla sekä häpäisemällä kritiikin antajan

Narsistinen esimies reagoi kritiikkiin raivoamalla ja suuttumalla sekä häpäisemällä kritiikin antajan. Hän aliarvioi muiden saavutuksia ja korostaa omiaan. Hän tavoittelee mahdottomalta tuntuvia päämääriä ja täydellisyyttä.

Henkilöt, jotka haluavat yletä vallan toivossa eivätkä itse tehtävien mielenkiintoisuuden vuoksi, ovat todennäköisemmin narsistisia johtajia. Narsistiset esimiehet ovat vallanhalusia ja omahyväisiä johtajia, jotka keräävät ympärilleen hännystelijäjoukon. Narsistijohtajat ovat yliherkkiä ja heillä on norsun muisti. He luovat omat sääntönsä ja tuovat organisaatioon kylmän, tunteettoman ja epäonnistumisia sallimattoman kulttuurin.

Esimiestä palkatessa varo näitä hälytysmerkkejä

Esimiestä valitsevien kannataa olla tarkkana päätöksiä tehdessään. Jos paikkaa hakeva kertoo olevansa mielellään huomion keskipisteenä tai olevansa vahva persoona, hälytyskellojen tulisi alkaa soida. Vielä enemmän tulisi kavahtaa , mikäli työnhakija kertoo omavaansa vahvan tahdon tai haluavansa vaikuttaa ihmisiin.

Koska esimies vaikuttaa tutkitusti eniten työilmapiiriin, hänen valinnassaan tulisi käyttää erityisen suurta harkintaa. Alaisten työmotivaatio ja työssä jaksaminen ovat pitkälti lähtöisin esimiehen tavasta johtaa ja antaa palautetta sekä hänen luomastaan tunneilmastosta. Esimiehellä on mahdollisuus vaikuttaa suureen määrään työntekijöitä joko erittäin positiivisesti tai hyvin negatiivisesti.

Lähde: Sirpa Polo (2011). Narsisti esimiehenä. Miten vapauduin työpaikkahelvetistä. Minerva, 2011. Tilaa kirja!

Tutustu Suomen lain antamaan kymmeneen neuvoon uhrin asemassa olevalle.

Jos ollaan tekemisissä narsistista persoonallisuushäiriötä sairastavan henkilön kanssa, uhrin kannattaa olla käyttäytymisestään erityisen varuillaan.

Narisisti osaa löytää heikot kohdat, joista yrittää kääntää tilannetta omaksi edukseen.

Yhteydenpito narsistiin kannattaa pitää hyvin vähäisenä. Uhrin on aiheellista kääntyä viranomaisten avun piiriin, mikäli hän kokee tilanteen uhkaavaksi tai pelottavaksi tai jos yhteistyö ja kommunikointi osapuolten välillä ei ole mahdollista.

10 vinkkiä uhrille

• Älä jää yksin. Ota yhteyttä turvakotiin tai johonkin vastaavaan tahoon.
• Säilytä malttisi asioidessasi viranomaisten kanssa. Hysteerisyys ei vakuuta ketään.
• Lasten huoltajuus- ja tapaamisasioissa pyri asiallisuuteen ja lapsen edun näkökulmaan.
• Näytä pahoinpitelyn tms. jälkiä lääkärissä ja tee poliisille tutkintapyyntö. Säilytä todistusaineisto
• Pidä mahdollisimman vähän yhteyttä vastapuoleen. Anna asianajajan hoitaa yhteydenpito.
• Hoida mielenterveyttäsi vertaistuella tai terapiapalveluilla.
• Puhu ja tunne, vältä katkeroitumista.
• Varaudu pitkiin oikeusprosesseihin.
Tilaa kirja:

Naimisissa narsistin kanssa
Sata tapaa tappaa sielu

• Selvitä oikeutesi. Älä luovuta.
• Muista, että maailmassa on myös hyviä ihmisiä ja useimmiten oikeus voittaa.

Lähde: Lähde: Marketta Joutsenniemi, Pia Kaulio, Raimo Mäkelä, Jyrki Pekola & Gustav Schulman (2006). Naimisissa narsistin kanssa. Minerva. Tilaa kirja!

Terapia voi tehdä narsistista yhä taitavamman manipuloijan.

Muutosta ahidstavaan tilanteeseen hakee tyypillisesti narsistin puoliso tai joku muu hänen läheisensä. Narsisti ei itse kykene tunnistamaan ongelmaansa, vaan mieltää vian olevan aina itsensä ulkopuolella toisissa ihmisissä. Niin kauan kun narsisti ei näe virheitä itsessään mahdollisuutta muutokseen ei ole. Hoitoon lähtiessään narsisti käyttää hyväkseen saamiaan tietoja ja oivalluksia kehittyäkseen yhä paremmaksi manipuloijaksi.

Narsistin täytyy havahtua

Jos kumppani tai muut läheiset asettavat johdonmukaisesti tiukat rajat narsistin omahyväiselle käyttäytymiselle, narsisti saattaa joskus havahtua aidosti tilanteeseen. Tällainen kokemus voi olla esimerkiksi se, että puoliso jättää hänet tai että narsisti menettää työpaikkansa. Silloin narsisti voi tuntea jopa aitoa syyllisyyttä. Mutta tavallisempaa on, että narsisti harmittelee omaa tyhmyyttään: miksi jäin kiinni, miksen kätkenyt itseäni paremmin? Hän siis miettii, miksi ei ollut vielä parempi narsisti. Narsisti ajattelee vain itseään.

Ahtaalle joutuessaan narsisti keksii hyviä tapoja sivuuttaa viestit omasta huonosta käytöksestä. Narsisti voi paeta tilannetta päihteisiin, työnarkomaaniuteen, taloudellisen menestyksen tai vallan tavoitteluun, pelihimoon ym.

Vain murto-osa paranee

Jos narsistin sairaudentunto onnistutaan herättämään, seuraa vaikea prosessi. Siinä narsisti kääntää muihin kohdistamansa julman asenteen itseensä ja vajoaa siksi syvään masennukseen. Tässä vaiheessa narsisti tarvitsee tukea. Itsensä ruoskinta on merkki vastuuntunnon ja syyllisyyden heräämisestä. Narsistin murtuminen on läpimurto kohti terveyttä.

Jotta narsisti voisi parantua, hänen on haluttava sitä itse. Tämä on kuitenkin valitettavan harvinaista. Useimmiten narsismin hoito epäonnistuu. Koska narsisti ei yleensä kykene myöntämään ongelmaansa, hän lopettaa aloittamansa hoidon nopeasti hyödyttömänä.

Jotta narsisti voisi parantua, hänen on haluttava sitä itse

Koska narsisti ei osaa ottaa vastaan negatiivista palautetta edes rakentavassa muodossa, hän ei kykene kehittymään ja muuttumaan ihmisenä. Narsisti suojautuu omahyväisen muurin taa. Tästä syystä asiantuntijat ajattelivat pitkään, ettei narsismista ole lainkaan mahdollista parantua psykoterapialla. On kuitenkin havaittu, että lievästi narsistiset henkilöt voivat muuttua.

Narsistin hoidon tärkein päämäärä on tunteiden käsittelyn parantaminen. Narsistin on opittava kohtaamaan haavoittuvaisia ja vaikeita tunteita. Hänen on laskettava suojapanssarinsa. Vähitellen hän alkaa kyetä näkemään myös muut ihmiset. Tämä vaatii kuitenkin vuosien työn, sillä narsismi ei ole rajattu ongelma, vaan se käsittää henkilön koko persoonallisuuden.

Terapeuttien kokemuksen mukaan hoito onnistuu valitettavan harvoin. Pahimmillaan se voi tehdä narsistin jopa entistä taitavammaksi manipuloijaksi. Tällaisessa tapauksessa terapeutin on ongelman havaitessaan välittömästi lopetettava terapia.

Lähde: Marketta Joutsenniemi, Pia Kaulio, Raimo Mäkelä, Jyrki Pekola & Gustav Schulman (2006). Naimisissa narsistin kanssa. Minerva. Tilaa kirja!

Tietyt epäterveet piirteet ovat perheissä otollista kasvuperää narsistiselle persoonallisuushäiriölle.

Tutkittaessa käytöshäiriöiden vuoksi laitoshoitoon otettujen lasten taustoja, heidän perheistään löydettiin kahdeksan yhteistä puutetta. Jokainen perheen puutteista voi johtaa jo yksinään ongelmiin sosiaalissa suhteissa ja tietynlaiseen narsistiseen käyttäytymiseen. Puutteet eivät kuitenkaan väistämättä johda narsistiseen persoonallisuushäiriöön, mutta se tiedetään, että nämä tekijät lisäävät häiriön kehittymisen todennäköisyyttä.

Käytöshäiriöisten perheiltä puuttui kyky

• toimia myönteisenä roolimallina ja hyvänä ihmissuhdemallina lapselle
• suojella lasta traumatisoitumiselta
• asettaa lapselle rajoja, joiden avulla lapsi oppisi säätelemään omia itsekkäitä yllykkeitään
• tarjota aktiivisesti myönteisiä huomioon ottamisen kokemuksia esimerkiksi lapselle
• antaa lapselle positiivista ratkaisuun pyrkivää asenneetta pulmatilanteisiin ja auttamaan hyväksymään ongelmat osaksi elämää
• opettaa lapselle yhteiskunnan normit
• tarjota kotona turvallista ja vakaata ilmapiiriä
• antaa lapselle järjestynyt ja ennalta-arvattava perheen toimintaympäristö

Puutteellisessa kasvuympäristössä kasvaneelle lapselle voi osoittautua pelastukseksi yksikin luotettava aikuiskontakti

Yksikin aikuinen voi pelastaa

Useissa tutkimuksissa on todettu, että puutteellisessa kasvuympäristössä kasvaneelle lapselle voi osoittautua pelastukseksi yksikin luotettava ja hyvä aikuiskontakti. Tämä on usein myös selittävä tekijä henkilöiden omien persoonallisuuspiirteiden ja henkisen vahvuuden lisäksi sille, miksi toinen pärjää huonoista lähtökohdista huolimatta ja toinen ajautuu elämässään vaikeuksiin.

Lähde: Marketta Joutsenniemi, Pia Kaulio, Raimo Mäkelä, Jyrki Pekola & Gustav Schulman (2006). Naimisissa narsistin kanssa. Minerva. Tilaa kirja!

Narsismin taustalla vaikuttavat paitsi synnynnäinen herkkyys myös varhaiset lapsuuden traumat.

Tutkimusten mukaan narsistisen persoonallisuushäiriön aiheuttavat yhdessä synnynnäinen taipumus ja haavoittuvaisuus sekä lapsuuden voimakkaat, traumatisoivat tapahtumat, joihin lapsi ei saa vanhemmiltaan tukea.

Tutkijoiden mukaan narsistien lapsuudesta löytyy seuraavanlaisia piirteitä.

Narsismiin johtavia lapsuustraumoja

• Yli sukupolvien siirtyvä trauma: vanhemmilla on itsellään traumaattinen lapsuus, jonka seurauksena he eivät kykene rauhoittamaan lasta empaattisesti
• Kaoottiset lapsuuden olosuhteet (esim. tunteiden laiminlyönti ja rajattomuus)
• Väkivalta (itse kohteena oleminen tai sivusta seuraaminen)
• Muut traumat (esim. pitkä ero perushuoltajasta, kuten äidistä)
• Narsistista käyttäytymistä ihannoiva perheilmapiiri

Lähde: Marketta Joutsenniemi, Pia Kaulio, Raimo Mäkelä, Jyrki Pekola & Gustav Schulman (2006). Naimisissa narsistin kanssa. Minerva. Tilaa kirja!

Imartelulle altis ja alistumaan taipuvainen on narsistille helppo uhri.

Luonnehäiriöinen ei saa uhrikseen keitä tahansa ihmisiä. Narsisti saattaa tunnistaa itsekin jollain käsittämättömällä tavalla ne, joita hän ei kykene hallitsemaan.

Luonnehäiriöinen vaistoaa, ettei pysty alistamaan sisäisesti vahvoja ihmisiä ja pysyy siksi heistä etäällä. Narsisti torjuu heidät tai alkaa jopa vihata heitä. Tällaiset ihmiset ovat luonnehäiriöistä itseään voimakkaampia – joko terveitsetuntoisia ihmisiä tai vielä röyhkeämpiä narsisteja.

Kuulunko riskiryhmään?

Tietynlaiset ihmiset kuuluvat luonnehäiriöisen uhrien riskiryhmään. Alla piirteitä, joita narsistien uhreille usein kuuluu:

• kasvatuksella alistumaan opetetut
• kiltit, kohteliaat ja sivistyneesti käyttäytyvät
• identiteetistään epävarmat
• riippuvuuteen taipuvaiset
• sisäisesti puolustuskyvyttömät (henkilöt, joilla on sisäinen tarve alistumiseen ja syyllistymiseen)
• ulkonaisesti puolustuskyvyttömät (esim. työyhteisössä alaiset, taloudellisesti riippuvaiset, aviopuolisot ja lapset)

Olenko helppo saalis?

Luonnehäiriöisen uhrin olisi hyvä pohtia, löytyykö itsestä sellaisia tarpeita, joiden tyydyttämistä hän tiedostamattaan etsii luonnehäiriöiseltä. Alistetun kannattaa kysyä itseltään:

1. Olenko altis imartelulle?
   - Imartelulle altis, tunnustusta ja rakkautta janoava ihminen, joka ei ole niitä ehkä koskaan saanut, on luonnehäiriöiselle helppo saalis.
2. Onko minulla tarve alistua?
   - Mieti, miksi haluan, että joku alistaa minut. Miksi ihannoin vahvaa hallintaa ja auktoriteettia?
3. Onko minulla tarve ihailla itseäni rakastavaa ihmistä?
   - Miksi ihastun itseäni ihaileviin ihmisiin? Mitä tarvetta se tyydyttää minussa?

Jos ei olisi olemassa imartelulle alttiita, alistumista tarvitsevia ja narsisteja ihailevia ihmisiä, ei luonnehäiriöisillä olisi markkinoita. Alistuja ylläpitää luonnehäiriöisen vääränlaista käyttäytymistä ja siksi hänen kannattaa pyrkiä tästä eroon. Muutos omassa ajattelussa tuo muutoksen myös omaan käytökseen.

Lähde: Raimo Mäkelä (2007), Naamiona terve mieli. Kuinka kohtaan luonnehäiriöisen? Kariston kirjapaino. Tilaa kirja!

Tutustu 10:een hälytysmerkkiin, joiden avulla voit tunnistaa, tarvitsetko ulkopuolista apua.

Aina ei kannata tuijottaa vain vastapuolen käyttäytymistä ja oirehdintaa, vaan hankalassa elämäntilanteessa katseen voi suunnata myös itseen. Kun elää vaikean kriisin keskellä, alkaa myös omassa käyttäytymisessä tapahtua muutoksia. Esimerkiksi narsistin kanssa elävä uhri voi tunnistaa itsessään tapahtuneita muutoksia, jotka kielivät tilanteen vakavuudesta ja saattavat avata silmät puolison luonnehäiriölle.

Tässä 10 hälyttävää muutosta, joiden tunnistaminen omassa käyttäytymisessä kannattaa ottaa tosissaan.

1. Käytöksessä tapahtuneet muutokset

Mieti, käyttäydytkö nykyisin aiemmasta poikkeavalla tavalla? Onko joku läheinen huomauttanut sinulle tästä? Oletko ärtyisämpi ja kiihdytkö täysin mitättömistä asioista tai oletko täysin lamaantunut ja apaattinen?

2. Unet

Onko unirytmissäsi tapahtunut muutos? Kärsitkö univaikeuksista? Oletko väsynyt, vaikka olisit nukkunut pitkät yöunet?

3. Elämän hallinnan menetys

Jääkö sinulta asioita hoitamatta? Unohteletko asioita? Oletko liian väsynyt hoitamaan kaikkia velvollisuuksia?

4. Itsetuhoisuus

Ovatko ajatuksesi synkkiä? Ajatteletko, että toisten olisi helpompi elää, jos olisit kuollut?

5. Toivottomuuden tunteet

Pidätkö elämääsi näköalattomana? Osaatko suunnitella elämääsi viiden vuoden päähän? Onko sinulla haaveita?

6. Alistunut asenne

Koetko, ettet voi vaikuttaa mihinkään asioihin, jotka koskettavat sinua? Pelkäätkö muutosta?

7. Jatkuva huonommuuden ja syyllisyyden tunne

Koetko itsesi jatkuvasti todella huonoksi ihmiseksi, niin kuin sinun on myös annettu ymmärtää? Kannatko mukanasi syyllisyyttä, joka ei itse asiassa edes kuuluisi harteillesi?

8. Fyysiset oireet

Oletko sairaana aiempaa useammin? Onko sinulla kipuja ja särkyjä, joille ei ole löytynyt syytä?

9. Ajatusten ja asenteiden negatiivisuus

Suhtaudutko itseesi ja ympäröivään maailmaan aiempaa negatiivisemmin? Jaksatko innostua mistään? Kiinnostavatko sinua enää samat asiat kuin ennen? Koetko elämässäsi iloa ja onnea niin kuin ennen?

10. Pelon ja vihan tunteet

Onko sinun vaikea kontrolloida tunteitasi? Hallitseeko viha mieltäsi? Onko sinulle tullut pelkoja, joita sinulla ei ole aiemmin ollut?

Mikäli tunnistat itsessäsi näitä muutoksia, voi ulkopuolinen apu olla sinulle elämäntilanteessasi tarpeen. Psykologin, terapeutin tai sielunhoitajapapin luona puhuminen voi olla avain elämänmuutoksen alkuun. Hankalasta elämäntilanteesta on aina mahdollisuus ulospääsyyn ja parempaan elämään. Nämä merkit ovat tyypillisiä paitsi narsistisissa suhteissa eläville uhreille myös muissa elämänkriiseissä kamppaileville.

Lähde: Marketta Joutsenniemi, Pia Kaulio, Raimo Mäkelä, Jyrki Pekola & Gustav Schulman (2006). Naimisissa narsistin kanssa. Minerva. Tilaa kirja!

Narsistin jättäminen ei ole helppoa, mutta se kannattaa.

“Jos jäät, kaikki muuttuu miljoona kertaa pahemmaksi. Jos jäät, myyt sielusi.”
Rassha

Suhde narsistin kanssa on molemminpuolinen riippuvuussuhde. Siitä vapautuminen edellyttää havahtumista ja sitkeää pyrkimystä. Tässä kahdeksan askelta, joiden avulla voit jättää narsistin.

1. Myönnä ongelma

Tarkastele elämääsi ja suhdettasi. Kuuntele ja kunnioita itseäsi. Kohtaa totuus.

2. Murra väärät uskomukset

Narsistin uhrin on usein vaikea tunnistaa todellisia ajatuksiaan, tunteitaan ja tarpeitaan, koska narsisti on ottanut hänet niin täysin valtaansa. Siksi ero aiheuttaa uhrille ahdistusta, pelkoa, epävarmuutta ja syyllisyyttä.

3. Hae apua

Tukeudu muihin ihmisiin tai hae apua terapiasta. Kun minäsi on vasta rakentumassa, on riski, että ajaudut uuden narsistin kynsiin tai vanha kumppanisi nappaa sinut takaisin otteeseensa.

Ystävyys ex-narsistipuolison kanssa ei ole realistinen tavoite

4. Päästä irti

Ystävyys ex-narsistipuolison kanssa ei ole realistinen tavoite. Pysy päätöksessäsi ja luovu kuvitelmistasi paremmasta tulevaisuudesta ja parisuhteesta narsistin kanssa.

5. Kohtaa tunteesi

Suruprosessiin kuuluu paljon vihaa, masennusta, ahdistusta ja häpeää. Uskalla kohdata tunteesi, sillä siten pääset irti menneestä ja eheydyt.
Muista, että viha on sallittua ja se voi olla vapauttavaa. Älä jää kuitenkaan kiinni vihan tunteeseen. Pidemmän päälle se kuluttaa ja kapeuttaa elämääsi.

6. Salli helpotuksen tunne

Prosessin edetessä saatat huomata itsessäsi helpotuksen tunteita. Itseluottamuksesi kasvaa, kun havaitset selviytyväsi omillasi ja nauttivasi elämästäsi enemmän yksin kuin narsistin kanssa.

7. Anna anteeksi

Anteeksianto kannattaa sinun itsesi takia. Se auttaa päästämään irti menneestä.
Anteeksiantamaton viha syö voimavaroja ja vaarantaa terveytesi. Se tekee sinusta ilottoman ja katkeran.
Anna anteeksi myös itsellesi. Se, että olet antanut itseäsi kohdeltavan huonosti ei tarkoita, ettetkö voisi tehdä nyt uudenlaista valintaa. Anteeksiantamiseen voi löytyä apua Tuulikki Saariston kirjasta Taikasanat (Dialogia).

Anna anteeksi myös itsellesi

8. Rakasta itseäsi

Etsi itsesi. Millainen ihminen olet, mistä pidät ja mistä et? Tee itsenäisiä ratkaisuja ja mielesi mukaisia valintoja.
Salli itsellesi onnistumisen ja epäonnistumisen tunteet. Kunnioita ja rakasta itseäsi. Siten voit tulevaisuudessa löytää tasapainoisen ja hyvän parisuhteen.

Apukeinoja:

- Hyväksy itsesi
- Puhu
- Kirjoita
- Haaveile ja suunnittele
- Ota omaa aikaa

Lähde: Tuija Vähäpakka & Arja Lehtosaari (2007). Sata tapaa tappaa sielu. Narsismin uhrit kertovat. Ajatuskirjat. Tilaa kirja!

Narsistinen luonnehäiriö voidaan jakaa neljään tyyppiin: narsistiseen, epäsosiaaliseen, huomiohakuiseen ja epävakaaseen persoonallisuushäiriöön. Opi tunnistamaan neljä luonnehäiriötyyppiä.

Narsismin erilaisia häiriöitä esiintyy väestöstä noin 7-9 prosentilla, miesten keskuudessa 11-18 prosentilla.
Yhteistä kaikille luonnehäiriötyypeille on tietty lapsenomaisuus. Niihin kaikkiin kuuluu itsekeskeisyyttä ja toisten huomioonottamisen puutetta. Myös vaikeus hallita omia impulsseja on yleistä narsistisissa persoonallisuushäiriöissä.
Seuraavassa esitellään lyhyesti narsismin neljä erilaista luonnehäiriötyyppiä.

1. Narsistinen persoonallisuushäiriö

• Suuruudenhullut kuvitelmat omasta erinomaisuudesta ja ylivertaisuudesta.
• Epärealistinen minäkuva: keskittyy ajatuksissaan rajattomaan menestykseen, voimaan, kauneuteen ja rakkauteen.
• Vaatii läheisiltään ylikorostunutta ihailua.
• Olettaa erityiskohtelua: ei sopeudu yleisiin sääntöihin.
• Hyväksikäyttää muita. Ei osoita kiitollisuutta.
• Kyvytön empatiaan ja huomioimaan muiden tarpeita.
• Ylimielinen ja röyhkeä käytökseltään ja asenteiltaan.
• Kadehtii muita, mutta luulee toisten kadehtivan häntä.
• Esiintyy väestössä hieman alle yhdellä prosentilla. Tutkitusti narsisteista 50-80 prosenttia on miehiä.

2. Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö

• Ei sopeudu sosiaalisiin normeihin, esim. rikkoo lakia.
• Vilpillinen ja valehteleva.
• Impulsiivinen ja kyvytön suunnittelemaan asioita etukäteen.
• Ärtyinen ja aggressiivinen.
• Piittaamaton omasta ja muiden turvallisuudesta.
• Vastuuton, laiminlyö asioita.
• Ei kadu mitään: välinpitämätön toisille aiheuttamiinsa vahinkoihin.
• Esiintyy noin 2-3 prosentilla väestöstä. Miehillä 3-4 kertaa yleisempää.

3. Huomiohakuinen persoonallisuushäiriö

• Korostunut tunteellisuus ja huomionhaku. Henkilö tuntee olonsa epämukavaksi, jos ei ole huomion keskipisteenä.
• Vuorovaikutusta toisiin ihmisiin kuvaa usein asiaankuulumaton seksuaalisesti houkutteleva ja provosoiva käytös.
• Osoittaa tunteita pinnallisesti ja nopeasti vaihdellen.
• Kiinnittää jatkuvasti huomiota ulkonäöllään.
• Puhetapa korostuneen yleistävä ja yksityiskohdista piittaamaton.
• Teatraalinen itseä korostava ja liioiteltu tunneilmaisu.
• Suggeroitavuus eli henkilö on helposti toisten ohjailtavissa.
• Ihmissuhteiden kokeminen läheisemmiksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat.
• Esiintyy 2-3 prosentilla väestöstä.

4. Epävakaa persoonallisuushäiriö

• Laaja-alainen ja huomattava epävakaus ja impulsiivisuus liittyen ihmissuhteisiin, minäkuvaan ja tunneilmaisuun.
• Kiihkeitä yrityksiä välttyä todelliselta ja kuvitellulta hylätyksi tulemiselta.
• Epävakaita ja intensiivisiä ihmissuhteita, joita kuvaa äärimmäisen ihannoinnin, vähättelyn ja mitätöinnin vaihtelu.
• Identiteettihäiriö: jatkuvasti epävakaa minäkuva ja kokemus itsestä.
• Impulsiivisuus itselle vahingollisella tavalla (esim. tuhlaaminen, ahmiminen, seksi).
• Toistuva itsetuhoisa käytös tai siihen viittaavat puheet (esim. itsemurhauhkaukset, itsensä viiltely).
• Tunneilmaisun epävakaus: voimakkaita jaksottaisia alakulon, ahdistuksen ja ärtymyksen kokemuksia, jotka kestävät usein muutamia tunteja, harvoin muutamaa päivää kauemmin.
• Jatkuva tyhjyyden tunne.
• Asiaankuulumaton, voimakas vihan ja suuttumuksen tunne tai vaikeus kontrolloida suuttumusta.
• Esiintyy noin 2-3 prosentilla väestöstä. Heistä 75 prosenttia on naisia.

Yllä olevien kuvailujen perusteella ei voida suoraan luokitella ihmisiä tietyn persoonallisuushäiriön omaavaksi, vaan niiden todentamiseen vaaditaan perusteellisia testejä. Kaikilla ihmisillä voi esiintyä yllä esiteltyjä piirteitä ajoittain, eivätkä ne liity millään tapaa persoonallisuushäiriöön. Diagnoosin todellisesta häiriöstä tekee aina ammatti-ihminen.

Lähde: Marketta Joutsenniemi, Pia Kaulio, Raimo Mäkelä, Jyrki Pekola & Gustav Schulman (2006). Naimisissa narsistin kanssa. Minerva. Tilaa kirja!

Häpeilemättömyys, ylimielisyys, vaativuus ja kateus. Hyväksikäyttö, rajattomuus ja maaginen ajattelu. Näistä piirteistä tunnistat narsistin.

Narsisti on hyväksikäyttäjä. Hänelle kaikki ihmissuhteet ovat olemassa vain omien tarpeiden tyydytystä varten. Narsisti on jäänyt 2-vuotiaan kehitystasolle: hän ei ole kyennyt erillistymään äidistään ja näkee siksi toiset ihmiset itsensä jatkumona. Narsisti rikkoo toisten ihmisten rajoja, manipuloi heidät toteuttamaan omia päämääriään ja samalla mitätöi heitä. Narsisti siirtää heikkoutensa kanssaihmisiinsä ja paistattelee omassa erinomaisuudessaan.

Narsistia ei voi muuttaa rakkaudella

Narsisti ei kykene vastavuoroiseen ihmissuhteeseen eikä hän tunne empatiaa. Narsisti sivuuttaa kanssaihmistensä mielipiteet ja tarpeet. Alistumaan taipuvaiset ihmiset valjastetaan oman itsetunnon pönkittäjiksi, ei-alistuvat ihmiset synnyttävät narsistissa puolestaan häpeän tunnetta ja raivoa.

Narsisti ei itse ymmärrä omaa tilaansa. Siksi narsistia ei pysty muuttamaan. Mikäli ihminen tunnistaa itsessään narsistisia piirteitä, on tämä merkki siitä, että hän ei ole täysin narsistinen ihminen. Hänellä on mahdollisuus muutokseen, mutta se vaatii pitkällistä ja kärsivällistä pyrkimystä ja halua, sekä terapiaa.

Narsistista voi tulla riippuvaiseksi

Narsisti osaa tekeytyä viekkaudessaan myös haavoittuvaksi. Siten hän houkuttelee hyödynnettäviä luokseen. Älykäs manipulointi johtaa ihmisen helposti riippuvuussuhteeseen narsistin kanssa, erityisesti jos taustalla on aiempia kokemuksia narsistin kanssa elämisestä. Narsisti tekee kanssaihmisistä riippuvaisia itsestään vetoamalla heidän heikkouksiinsa ja häpeäpisteisiinsä. Narsistin erikoislaatuisuus voi tehdä vaikutuksen – maailma hänen silmillään näyttää hienolta ja jännittävältä. Saatamme haluta päästä osallisiksi siitä. Narsistin suureellisuus voi tarjota meille jotain, mitä omasta elämästämme puuttuu. Ylimielinen ja itsevarma käytös voivat tehdä meihin vaikutuksen etenkin, jos oma itsetuntomme on hatara.

Voimakkaan, karismaattisen ja ylimielisen ulkokuoren taa kätkeytyy hauras itsetunto ja arvottomuuden tunne. Narsisti ei kykene itse käsittelemään pohjimmaisia tunteitaan, sillä hänen persoonansa on niin vinoutunut. Narsistia ei voi muuttaa omalla ymmärryksellä, hyvyydellä ja rakkaudella. Sen sijaan narsisti muuttaa läheisensä – tuhoaa kanssaihmisensä minuuden jatkuvalla mitätöinnillä, tyytymättömyydellä ja toiseen projisoidulla vihalla. Paras suojautuminen narsistia vastaan on hakeutua irti tällaisesta ihmissuhteesta. Usein joudumme kuitenkin tekemisiin narsistin kanssa esimerkiksi työelämässä ja tuttavapiirissämme.

Neuvoja narsistin kohtaamiseen:

1. Tunne itsesi. Tunnista omat tarpeesi, tunteesi ja ajatuksesi: irrota ne narsistin luomista ajatuksista ja mielikuvista. Mieti, miltä elämä narsistin kanssa todella tuntuu, miksi haluat elää hänen kanssaan sekä mitä ja ketä se palvelee ja mihin suhde johtaa.

2. Tunnusta realiteetit. Tunnista narisistin epärealistiset kuvitelmat, äläkä tavoittele niitä. Mieti, mitkä ovat omia unelmiasi ja pyri niihin.
3. Aseta rajoja. Tunnista omat rajasi. Narsisti kävelee kyllä ylitsesi, jos et pidä puoliasi. Vain sinä voit suojella itseäsi. “lä suostu kynnysmatoksi.

4. Vaali vastavuoroisia ihmissuhteita. Narsisisti ei vastaa myötätuntoon myötätunnolla. Vältä siksi läheistä kontaktia narsistin kanssa ja pyri rakentamaan ympärillesi terveitä ihmissuhteita.

Lähde: Sandy Hotchkiss (2005). Miksi aina sinä? Narsismin seitsemän syntiä. Basam Books.