Näillä vinkeillä saat aikaan rakentavan keskustelun.

Millaisia riitoja teidän kotonanne käydään? Päätyvätkö ne ratkaisemattomina raivoamiseen ja huutoon tai monen päivän mykkäkouluun? Tällaiset riitelytavat eivät vie parisuhdetta eteenpäin. Päinvastoin ne tuhoavat sitä.

Opettele riitelemään rakentavasti. Psykologi Kari Kiianmaa antaa siihen hyvät neuvonsa.

Neuvoja rakentavaan riitelyyn

• Muista, ettei parisuhteessa ole voittajia tai häiviäjiä. Ristiriitojen ratkaisussa parisuhde on se, joka joko voittaa tai häviää, ei kumpikaan teistä.
• Kerro kumppanillesi tunteistasi ja ajatuksistasi. Älä tuomitse, syytä tai tulkitse toista.

Älä koskaan lyö toista vyön alle

• Sanoita kumppanille toiveesi, jotta saat apua ongelman ratkaisuun
• Ota riskejä. Ole avoin ja haavoittuva. Jaa kumppanille pelkosi. Aito ja avoin keskustelu on varma tie parempaan suhteeseen. Hyökkäys- tai puolustuskannalle asettuminen taas ajaa parisuhteen umpikujaan.
• Pysähdy kuuntelemaan kumppaniasi. Tarkista, että ymmärsit, mitä kumppanisi tarkoitti. Viestin toistaminen voi saada ihmeitä aikaan.
• Älä koskaan lyö toista vyön alle. Toisen avoimuuden ja haavoittuvuuden hyväksikäyttö riidoissa on erityisen tuhoisaa.

Lähde: Kari Kiianmaa (2009). Parisuhteen huoltokirja. Ohjeita miehelle. Multikustannus. Tilaa kirja!

Riita etenee usein tutulla kaavalla. Tutustu riitelyn kolmeen vaiheeseen.

Amerikkalaisen parisuhdetutkijan John Gottmanin mukaan erimielisyyksien selvittelyt parisuhteessa noudattavat kolmivaiheista kaavaa. Jokaisessa näistä vaiheista tyytyväisten ja tyytymättömien parien toiminta poikkeaa toisistaan.

1. Aiheen määrittely

Tässä vaiheessa jompikumpi puolisoista tuo esiin aiheen, johon liittyy erimielisyyttä. Tyytyväiset puolisot vahvistavat toistensa ajatuksia esimerkiksi nyökyttelemällä ja kertomalla ymmärtävänsä toisen kokemuksia. He ilmaisevat, että kuuntelevat toisiaan. Tämä ei tarkoita, että he olisivat samaa mieltä, vaan että he hyväksyvät toistensa tunteet.

Tyytymättömien parien riita puolestaan käynnistyy siten, että kumpikin kumppaneista keskittyy oman näkökulmansa esittämiseen sen sijaan että kuuntelisi toista.

Erimielisyyksien vaiheessa tunteet alkavat ottaa vallan

2. Erimielisyys vaihe

Erimielisyyksien vaiheessa tunteet alkavat ottaa vallan. Puolisot lukevat toistensa ajatuksia. Tyytymättömillä tämä ajatustenluku on kielteisemmin värittynyttä. Tämä riidan vaihe sisältää paljon metakommunikaatiota eli kommunikaatiota kommunikaatiosta.

Tyytyväisillä pareilla tällainen puhe johtaa usein yhdenmielisyyteen, tyytymättömillä väittelyyn. Tyytyväisten parien erimielisyyden vaihe sisältää myös korvaavaa toimintaa, kuten hyväksynnän ilmausta tai huumoria, kun taas tyytymättömillä tällaista on vähemmän.

3. Neuvotteluvaihe

Neuvotteluvaiheen tavoitteena on molempia tyydyttävä ratkaisu. Tyytymättömillä pareilla riita voi tosin katketa jo ennen tämän tavoitteen täyttymistä. Heillä erimielisyydet jäävät tyytyväisiä useammin vastakkainasetteluksi tai toisistaan kaukana olevien ratkaisuehdotusten esittelyksi.

Lähde: John Gottman (1994). What predicts divorce? Hillsdale, NJ: Lawrence Erlbaum Associates.

Tutustu huonoihin riitelytapoihin ja karista ne parisuhteestasi.

Kärjistäminen, vähättely, välttely sekä kielteinen suhtautuminen ovat käyttäytymismalleja, jotka usein toteutuessaan aiheuttavat pienempiä ja suurempia ongelmia. Tehokkain keino parisuhteen suojelemiseen on taito käsitellä vaikeita tilanteita ja erimielisyyksiä rakentavasti. Ristiriitatilanteissa miehet vaikuttavat yleensä tyyniltä, kun taas naiset usein tuohtuvat ja korottavat ääntään.

Kärjistäminen

Kärjistäminen tarkoittaa asioiden suurentelua ja liioittelua. Kärjistäessä tulee usein sanoneeksi sellaista, mikä saattaa vaarantaa koko parisuhteen perustan. Ihmisen todellinen suhtautuminen ei paljastu riidan tuoksinassa, sillä yleensä riitelijä pyrkii vain loukkaamaan toista ja puolustamaan itseään. Kaikki parit riitelevät joskus ja toisinaan riidat paisuvat melkoisiin mittasuhteisiin. Vaikka riita johtaisikin kärjistelyyn, on se mahdollista lopettaa osoittamalla ymmärrystä vastapuolen näkökantoja kohtaan.

Kaikki parit riitelevät joskus ja toisinaan riidat paisuvat melkoisiin mittasuhteisiin

Vähättely

Vähättelyn tarkoituksena on polkea maahan toisen osapuolen ajatukset, tunteet tai luonteen ominaisuudet. Vähättelevät huomautukset voivat nujertaa niiden kohteena olevan henkilön itsetunnon.

Henkilö saattaa toimia ristiriitatilanteessa vähättelevästi, vaikka hän yrittäisikin toimia rakentavasti tai yrittäen piristää kumppaniaan. Toinen epäsuora vähättelytapa on jättää huomiotta myönteinen asia, josta kumppani odottaa kiitosta tai myönteistä palautetta. Vähättelyä on mahdollista ehkäistä osoittamalla kunnioitusta toisen näkökantoja kohtaan – tällöin voidaan tunnustaa tunteet sekä osoittaa kumppanille kunnioitusta ja huomiota. Myönteinen ja arvostava suhtautuminen lähentää kumppaneita ja vähentää kiukkua.

Välttely

Välttelevä kumppani ei halua osallistua yhteisiin keskusteluihin tai suostuessaan vastahakoisesti keskustelemaan, hän pyrkii vetäytymään tilanteesta mahdollisimman nopeasti. Välttely ilmenee yleensä siten, että toinen poistuu riitatilanteesta esimerkiksi toiseen huoneeseen. Välttelystä on kyse myös silloin, jos toinen vaikenee kesken väittelyn tai myöntää toisen olevan oikeassa vain päästäkseen pois tilanteesta.

Tutkimusten mukaan miehet toimivat useimmin välttelijöinä, kun taas naisten taipumus on painostaa kumppania asioiden käsittelyyn. Välttelijä ei vähennä vetäytymistään, ellei painostava osapuoli lakkaa painostamasta tai opettele käyttäytymään rakentavammin. Mikäli jostain asiasta puhuminen on vaikeaa, olisi asian käsittelyajankohdasta hyvä sopia yhteisesti, jolloin välttelijän ei tarvitse vältellä eikä painostajan painostaa.

Kielteisyys

Kielteinen suhtautuminen tarkoittaa sitä, että kaikki näyttää aina todellista pahemmalta. Parisuhde olisi varmastikin onneton, mikäli molemmat pyrkisivät koko ajan vain aiheuttamaan harmia toisilleen. Riitatilanteissa on kuitenkin usein kyse vääristä ja kielteisistä tulkinnoista.

Riitatilanteissa on usein kyse vääristä ja kielteisistä tulkinnoista

Tutkimusten mukaan ihmiset näkevät asioissa ja tilanteissa juuri sen, minkä haluavatkin nähdä. Vain ihminen itse voi vaikuttaa tapaansa tulkita asioita kielteisesti – jokaisen on siis päätettävä, missä valossa hän haluaa elämänkumppaninsa ja hänen käytöksensä nähdä. Joissain tapauksissa kielteinen suhtautuminen voi olla lapsuudenperheestä opittu suhtautumismalli, mikä on hyvä tiedostaa, sillä kielteisestä suhtautumisesta poisoppiminen voi olla vaikeaa.

Miten huono riita etenee?

Erään pariskunnan melko tavanomainen menettelytapa tilanteissa, joissa keskustelu muuttuu riidaksi:
• Mies ja nainen keskustelevat aiheesta, joka johtaa riitaan
• Nainen kärjistää ja suhtautuu kielteisesti mieheensä ja hänen edesottamuksiinsa
• Mies on hiljainen ja katsoo melko nopeasti parhaaksi vaihtoehdokseen vetäytyä ja vältellä naista
• Nainen painostaa miestä selvittämään asiaa heti
• Mies välttelee naista
• Nainen painostaa miestä
• Mies välttelee naista edelleenkin
• Nainen huomaa tilanteen menneen hieman liian pitkälle ja hän päättää alkaa vältellä miestä

Yllä oleva riitelytapa sisältää useita aineksia parisuhdetta tuhoavasta riitelystä. Vaikka osa parisuhteen riidoista on ikuisuuskysymyksiä, on kumppaneiden mahdollista päästä sopuun – mikäli molemmat ovat valmiita tekemään kompromisseja. Riitojen kärjistäminen saattaa johtaa siihen, etteivät parisuhteen osapuolet halua enää keskustella asioista, sillä molempien ajatuksia ohjaa oletus siitä, että keskustelu muuttuu joka tapauksessa riidaksi ennemmin tai myöhemmin. Vähitellen pariskunta joutuu tilanteeseen, jossa mistään asioista ei ole enää turvallista puhua. Mikäli kielteisiä käyttäytymismallien vaikutuksia ei torjuta, läheisyyden ja keskinäisen yhteyden tilan täyttävät turhautumisen ja yksinäisyyden tunteet.

Rakentava riitely

Samaisen pariskunnan melko tavanomainen riitelykaava jatkuu yleensä seuraavasti:
• Mies tekee aloitteen keskustelusta molempien rauhoituttua tarpeeksi
• Molemmat pyrkivät keskustelemaan asiasta rauhallisesti
• Ongelma ratkaistaan, jos mahdollista tai tehdään kompromissi

Riitelykaavan jälkimmäinen osa noudattaa rakentavan riitelyn periaatteita. Kyseisen pariskunnan osapuolet ovat kaiketi osanneet joustaa oikeissa kohdissa, sillä he ovat yhdessä kahdeksatta vuotta – he ovat sitoutuneet pysymään yhdessä niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Eräs tärkeä tekijä ristiriitojen ratkaisemisessa on ollut molempien pyrkimys siihen, etteivät he anna auringon laskea vihansa ylle.

Voit saada yksinkin aikaan melkoisia muutoksia parisuhteessasi

Kaikkien pariskuntien riidoissa on parisuhdetta vaarantavan riitelyn aineksia eikä se ole sinänsä vaarallista, kunhan molemmat tiedostavat, että suhdetta täytyy suojella parisuhdetta vaarantavan riitelyn haitallisilta vaikutuksilta. Sinun täytyy siis itse valita, missä valossa haluat kumppanisi nähdä. Voit saada yksinkin aikaan melkoisia muutoksia parisuhteessa, vaikka asiat käyvät helpommin ja mukavammin, jos pariskunta toimii ja tekee töitä yhdessä, jotta parisuhde syvenisi ja vahvistuisi.

Lähde: Howard Markman, Scott Stanley & Susan L. Blumberg( 1997). Riitele rakentavasti – parisuhde paremmaksi. WSOY.

Riitelytapasi paljastaa, miten onnellinen parisuhteesi on.

Pariskunnan riitelytapa kertoo hyvin pitkälle, miten onnellinen suhde on kyseessä. Tämä selviää tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin työssäkäyvien pienten lasten vanhempien riitelytapoja.

Tutkimuksessa löydettiin neljä erilaista parisuhteen riitelymallia: naisratkaisijaparit, miesvetoiset parit, rakentavasti riitelevät parit ja hyökkäys-vetäytyminen -parit.

1. Naisratkaisijaparit

• Parisuhteessa nainen on aktiivinen riitatilanteissa ja pyrkii ratkaisemaan ongelman
• Tutkittavista 18 prosenttia kuului tähän ryhmään

2. Miesvetoiset parit

• Suhteessa mies toimii aktiivisesti riidan ratkaisemiseksi
• Ryhmään kuului 18 prosenttia pareista

3. Rakentavasti riitelevät parit

• Suhteessa kumpikin osapuoli on valmis keskustelemaan ja ratkaisemaan riidan rakentavalla tavalla
• Ryhmään kuului 41 prosenttia tutkittavista

4. Hyökkäys-vetäytyminen -parit

• Suhteessa jompikumpi osapuoli on riitatilanteessa selvästi hyökkäävämpi ja toinen taas vetäytyvämpi
• Ryhmään kuului 22 prosenttia pareista

Tasa-arvoisuus tärkeää

Tutkimuksen naisten mukaan onnellisimmiksi suhteensa kokivat rakentavasti riitelevät parit. Heidän suhteissaan päätökset tehtiin yhdessä ja riitojen määrä arvioitiin muita vähäisemmäksi.

Hyökkääjät ja vetäytyjät -ryhmään kuuluvat naiset olivat suhteissaan muita tyytymättömämpiä ja onnettomampia. He kokivat suhteensa vähemmän tasa-arvoiseksi kuin muiden ryhmien naiset ja kuvasivat miehen tekevän suhteessa päätökset yksin.

Rakentavasti riitelevät parit kokivat suhteensa onnellisiksi

Miehistä taas naisratkaisija- ja rakentavasti riitelevien parien ryhmiin kuuluvat arvioivat suhteensa muita tasavertaisemmaksi ja tyydyttävämmäksi. Miesten kohdalla parisuhdetyytyväisyydessä ei ilmennyt eroja ryhmien välillä. Mies ratkaisijana -parien miehet arvioivat suhteensa vähemmän tasa-arvoiseksi kuin muut miehet.

Kaiken kaikkiaan rakentavasti riitelevät parit riitelivät muita pareja vähemmän ja kokivat suhteensa tasapainoisiksi ja onnellisiksi.

Lähde: Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksen julkaisuja 15/2005. Kaisa Malinen, Senja Härmä, Eija Sevón ja Ulla Kinnunen. Miten meillä menee? Työssäkäyvien pienten lasten vanhempien kokemuksia perhe-elämästä ja työstä.

Dr. Phil antaa kirjassaan Pelasta parisuhteesi (WSOY) seitsemän vinkkiä parempaan riitelyyn.

1. Riidelkää yksityisesti ja pitäkää riitanne yksityisinä.

2. Pysy aiheessa.

3. Pysy todellisuudessa.

4. Vältä henkilökohtaisuuksia.

5. Pidä tavoite mielessäsi.

6. Anna partnerisi perääntyä arvokkaasti.

7. Säilytä suhteellisuudentajusi.

Lähde: Phillip C. McGraw (2004). Pelasta parisuhteesi. WSOY.
Tilaa kirja!

Mistä parisuhteessa riidellään eniten? Ovatko miehet ja naiset asiasta samaa mieltä?

Naisten mielestä

1. Kotitöiden jako

2. Seksi

3. Vapaa-ajan käyttö

4. Henkilökohtaiset ominaisuudet, tavat ja tarpeet

5. Raha

Miesten mielestä

1. Kotitöiden jako

2. Seksi

3. Vapaa-ajan käyttö

4. Henkilökohtaiset ominaisuudet, tavat ja tarpeet

5. Raha

Lähde: Malinen, K., Härmä, S., Sevón, E., & Kinnunen, U. (2005). Miten meillä menee? Työssäkäyvien pienten lasten vanhempien kokemuksia perhe-elämästä ja työstä. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksen julkaisuja 15.