Tunneilmasto peritään kotoa

Olisiko sinun aika kääntää myönteisempi sivu?

Ihminen kykenee empatiaan tunteidensa avulla. Toisen asemaan asettuminen ja toisen ymmärtäminen ovat hyvän ihmissuhteen perusta. Tunteiden kokemisessa olemme erilaisuuksistamme huolimatta yllättävän samanlaisia; tunteiden kirjo (mielihyvä, ilo, turvallisuuden tunne, rakkaus, toiveikkuus, mielipaha, suru, pelko, viha ja pettymykset) ovat tuttuja meille kaikille, niin lapsille kuin aikuisillekin.

Erot tunneilmaisussa

Vaikka olemme samanlaisia tunteiden kokemisen alueella, tulevat erot vastaan tunteiden ilmaisussa. Tyttöjä ja poikia on kasvatettu tunteiden tunnistamiseen ja ilmaisuun eri tavoin. Myös ihmisen persoonallisuus vaikuttaa tunneilmaisun eroihin. Tunteet tulevat esille joka tapauksessa tavalla tai toisella – tunteet ilmaistaan usein ilmeillä, eleillä ja kehon asennon muutoksilla ja vasta sen jälkeen sanallisesti. Sekä lapset että aikuiset luottavat enemmän sanattomaan kuin sanalliseen viestiin.

Vihan hallitseminen tärkeää

Merkittävää on se, mitä ihminen on oppinut vihan ilmaisemisesta lapsuudenkodissaan. Aggression takana voi olla rypäs muita tunteita, jotka ovat jääneet tunnistamatta (esimerkiksi huolia, pettymyksiä, alemmuuden tunnetta, surua ja hylkäämisen kokemuksia). Ei ole hävettävää olla huolissaan ja peloissaan – aiheita näihin tunteisiin ja kokemuksiin on meidän jokaisen elämässä. Parhaimmillaan kielteiseksi koetut tunteet voivat motivoida hakemaan muutosta elämään.

Käsittelemättömät tunteet ja niiden takana olevat kokemukset saattavat tehdä monen aikuisen elämän hallitsemattomaksi. Kuitenkin jokainen voi oppia keskustelu- ja vuorovaikutustaitoja niin halutessaan. On myös hyvä tarkistaa moraalikäsityksiään ja opetella kestämään pettymyksiä.

Joissakin suvuissa periytyy kielteisyys ja toisissa taas myönteisyys

Suvun perintö

Perheen tunneilmasto vaikuttaa lapseen ja hänen tunteidensa suuntaukseen ja näin ollen vaikuttaa siltä, että joissakin suvuissa periytyy kielteisyys ja toisissa taas myönteisyys.

Nykyään myönteisten tunteiden osoittaminen perhepiirissä on lisääntynyt, mutta perinteisesti myönteisten tunteiden ilmaiseminen on ollut niukkaa. Aitoon myönteisyyteen voi opetella ja oppia; niitä kannattaa ilmaista välittömästi, kun niitä tuntee, eikä esimerkiksi vasta viikon kuluttua, jolloin tunne on jo väljähtynyt. Myönteisyyttäkin voi käyttää väärin ja hallitsemistarkoituksessa. Joissain perheissä lapsia on kasvatettu kiittämällä heitä heidän suorituksistaan tavalla, joka saa lapsen yrittämään yli voimiensa. Tällöin lapsi oppii, että hän tulee hyväksytyksi suoritustensa perusteella.

Tunteet ja tunnekokemukset eivät voi koskaan olla oikeita tai vääriä. Tunteet ovat reaktioita ja viestejä vuorovaikutustilanteissa ja niiden kuuleminen, ymmärtäminen sekä todesta ottaminen parantaa elämänlaatua.

Lähde: Kirsti Ijäs (2005). Sukupuu: avain oman elämän ja perheen ymmärtämiseen. Kirjapaja. Tilaa kirja!

Mitä pidit artikkelista?

(4 ääntä, keskiarvo: 4.50)