Itsetuntemus

Mitkä tunteet ohjaavat elämäämme?

Elämäämme ohjaa neljä perustunnetta: ilo, suru, aggressio ja seksuaalisuus. Kuinka sinä ilmaiset näitä tunteita?

Ihmisen perustunteet ovat aggressio, ilo, suru ja seksuaalisuus. Niillä kaikilla on tehtävänsä ja merkityksensä ihmisen elämässä ja toiminnassa.

Tunteet ja kehon tuntemuksen kulkevat käsi kädessä ja ihmiset tunnistavat eri tavoin tunteita kehossaan. Itku ja suru kuristavat kurkkua, kun taas ilo ja innostus tuntuvat usein rinnassa lämpönä ja seksuaaliset tunteet taas tuntuvat vatsanpohjassa, lantiolla sekä sydämessä.

1. Ilo – nautinnon tuoja

Ilo-tunteen tehtävänä on nauttiminen. Vaikeudet ilon tunnistamisessa ja ilmaisemisessa heijastuvat monenlaisiin ilon sävyttämiin tuntemuksiin. Jos ihminen ei saa kontaktia omaan iloonsa, hän ei voi saavuttaa ilon täyttymystä, joka mahdollistaa aidon rentouden ja avoimuuden.

Ilo on tunteena muiden perustunteiden läpimenotunne. Kun riita on selvitetty tai kun suree surunsa, seuraa ilo. Ilo seuraa myös, kun on toteuttanut seksuaalisuuttaan täysin sydämin.

2. Suru – mielen puhdistaja

Suru-tunteen tehtävänä on oleminen, se ei ole vain itkua. Surua voi ilmentää itkulla, mutta kaikki itku ei ole todellista surun tunnetta. Naisilla on taipumus itkeä, kun he ovat suuttuneita tai vihaisia. Parisuhteessa naisen itku voi synnyttää väärinkäsityksiä; jos ilmaisee suuttumuksensa itkemällä, mutta toinen tulkitsee sen alakuloksi. Tämän seurauksena kumppanukset saattavat kokea, etteivät he kohtaa toisiaan eivätkä saa tukea toisiltaan. Osa itkun viesteistä liittyy suruun, kaipaukseen, läheisyyteen ja herkkään kohtaamiseen. Itku voi olla myös puhdistavaa tai sulattavaa, ja lämmin itku tuntuu sulattavan jotain kovettunutta.

”Itku voi olla myös puhdistavaa tai sulattavaa.”

3. Aggressio – energian lähde

Aggressio-tunne herättää sanana usein kielteisiä tunteita, joiden mielikuvat liittyvät väkivaltaan ja tuhoavuuteen. Aggressio on kuitenkin tärkeä ja myönteinen tunne, joka sisältää myönteistä perusvoimaa ja jämäkkää energiaa. Aggression avulla ihminen kykenee aloitteellisuuteen, päätösten tekoon sekä tavoitteiden asetteluun. Kyky tahtoa ja ei-tahtoa syntyvät aggression voimasta.

”Aggression avulla ihminen kykenee aloitteellisuuteen.”

Aggressiota käytetään oman halun ja tahdon lisäksi omien tarpeiden tunnistamiseen ja ilmaisemiseen sekä rajojen asettamiseen. Mikäli ihminen kokee itsensä uhatuksi ja hän joutuu taistelemaan omien rajojensa puolesta, saattaa siitä seurata riita ja valtataistelu parisuhteessa. Jos ihmisellä on taito löytää sopiva rytmi kumppaninsa kanssa, omien rajojen pitäminen ei vaadi paljoakaan aggressiota. Tämä tarkoittaa kykyä tunnistaa sekä oma että kumppanin tarve mennä lähelle ja läheisyyteen sekä kykyä tunnistaa tarve myös erillisyyteen.

4. Seksuaalisuus – leikin ja fyysisyyden ilmentäjä

Seksuaalisuus mielletään usein seksin synonyymiksi, vaikka seksi sen eri muodoissa on vain yksi tapa ilmaista seksuaalisuutta. Seksuaalisuus-tunteen tarkoituksena on leikkiminen ja sen kautta ihminen ilmentää sukupuoli- ja seksuaali-identiteettinsä; on utelias, haluaa kokea ja hakea uusia haasteita. Kokonaisvaltainen seksuaalisuus auttaa ihmistä tuntemaan kaikilla aisteillaan ja samalla hänelle syntyy tietoisuus sekä tunne itsestään ruumiillisena ja lihallisena ihmisenä.

Tiedosta tunteesi

On tärkeää tiedostaa omat tunteensa. Suomalaisessa kulttuurissa tunteiden ilmaisua pidetään yleisesti ottaen riskinä, eikä riskiä uskalleta ottaa. Pelko estää riskin ottamisen ja sen vuoksi jätetään usein kertomatta, miltä itsestä tuntuu. Aina ihminen ei edes tiedosta pelkojaan, mutta useimmiten kyse on menneisyydestä eli lapsuuden ja nuoruuden aikana opitusta tunteiden ilmaisemattomuudesta.

Kun ihminen tiedostaa tunteensa ja ilmaisee ne avoimesti, tulee hän kuulluksi ja nähdyksi juuri sellaisena kuin hän on. Paljastaessaan itsensä kokonaisena, ihminen kykenee kohtaamaan myös lähimmäisensä kokonaisena.

Tunteiden säilöminen

Tunteita ei kuitenkaan aina voi ilmaista juuri siinä hetkessä, jossa ne syntyvät. Tunteiden ilmaisemisen lisäksi on tärkeää osata myös säilöä tunteita. Kyse on aikuisen ihmisen kyvystä säädellä tunteiden ilmaisua sopivaan ajankohtaan ja tilanteeseen. Tunteiden säilömiseen kuuluvat hienotunteisuus ja toisen kunnioitus, mutta se on kuitenkin eri asia kuin panttaaminen tai tukahduttaminen. Säilöessään tunteita ihminen käy läpi tunteitaan, tunnustelee niitä ja tulee tietoiseksi, mihin ne liittyvät.

”Tunteiden säilömiseen kuuluvat hienotunteisuus ja toisen kunnioitus.”

Säilömisen vastakohta on tunteiden impulsiivinen ilmaisu, jossa tuntemukset pääsevät impulssien mukaisesti ulos sitä mukaa kun ne syntyvät. Pienet lapset toimivat tällä tavoin, mutta ajan myötä aikuisen ohjauksessa he oppivat säätelemään tunteiden ilmaisuaan.

Kaikkia tunteita ei aina tarvitse ilmaista ulospäin, sillä joskus riittää oma tietoisuus siitä, mitä tuntee. 


Lähde: Heidi Valasti (2008). Rakasta rohkeasti: uskalla lähteä, uskalla jäädä. Minerva.

No Comment

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *