Meillä oli yhteinen uskonnollinen vakaumus. Vaimoni lähti opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Minulla ei ollut minkäänlaisia mustasukkaisuuksia tms. En tuntenut mustasukkaisuutta edes hänen käydessään urheilemassa toisten miesten kanssa tms. Useamman kuukauden opiskelun jälkeen vaimoni paljasti omia henkilökohtaisia asioita joita oli kuukausia aiemmin tehnyt, sellaisia että koin että ne oli hyvä ollut myös minulla tietää.

No tämänkään jälkeen en ollut mustasukkainen tai epäillyt häntä mistään. Sittemmin vaimoni erosi uskosta joka meillä molemmilla oli. Hänen tapansa muuttuivat erilaiseksi kuin omani.

Edelleen hän asuu viikot toisella paikkakunnalla ja käy viikonloput kotona. Kotona ollessa meillä menee tosi hyvin, mutta kun hän on pois raastaa minua epäilykset vaikka aihetta ei välttämättä ole. Tulee tentattua ja tarkkailtua hänen tekemisiään kun se on mahdollista. Hän on muutamaan pienehköön valheeseen sortunut, ei ole niitä paljastanut ennen kuin tenttauksen jälkeen. (pientä salapoliisityötä olen tehnyt, joten olen osannyt kysyä oikein)

Hän on luvannut olla pettämättä mutta kerran suutuksissaan sanoi että peruu kaikki lupaukset, toki perui puheensa jossain vaiheessa tosin hivenen kevyesti luottamuksen palautumisesta todeten tyyliin “joo joo”

Nyt mietityttää että onko tämä jo sairaalloista vai ihan normaalia. Luottamus on jollain tasolla kyllä mennyt. Miten meidän kannattaisi tätä asiaa prosessoida vaimoni kanssa, sillä en halua häntä menettää?