Olen kohta 50-vuotias nainen, jolla on aikaisemmasta avioliitosta tytär. Ongelmani on löytää tasapainoinen, avoin ja rehellinen suhde mieheen.

Minulla on takana muutama pitkäaikainen ihmissuhde, jotka ovat olleet osa hienoja vuosia, osa vaikeampia (mm. narsismin ja mustasukkaisuuden takia). Välillä olen ollut useampia vuosia yksinkin. Lähes kaikissa suhteissa toistuu sama kaava: rakastuminen, sitoutuminen, menettämisen pelon aiheuttama mustasukkaisuus ja valtataistelun jälkeen ero.

Olen työstänyt vuosien myötä paljon lapsuuden traumoja (koulukiusaaminen, naiseuden/tyttöyden mitätöinti ja halveksunta, väkivalta ja isän ennakoimattomuus) ja yrittänyt olla etsimättä näille tapahtumille korvaavaa miessuhdetta, mutta siinä kuitenkin onnistumatta. Olen syvällinen, sosiaalinen, herkkä ja tunteellinen nainen. Odotanko parisuhteelta liian paljon, kun odotan, että voisin olla hyväksytty omana itsenäni, voisin antaa ja vastaanottaa rakkautta, olla ystävä ja toivoisin voivamme puhua tunteistamme ja ajatuksistamme. Olen tuntenut näin vain yhdessä miessuhteessani, joka päättyi etäsuhteen mahdottomuuteen. Haenko siis vääräntyyppisiä miehiä vai mistä on kyse?

Olen lapsesta asti ollut tulkitsija ja ”tunnemittari”, joten se jatkuu myös parisuhteissani. Joskus se on hyväksi, kun aavistaa asioita, mutta usein se on myös raskas taakka, jota miehen on vaikea sulattaa ja itsekin olen välillä epävarma, josko kuvittelen mielessäni toisesta jotain mikä ei ole totta. Haluaisin olla miehelle tärkeä. Tuntea olevani hyväksytty omana räiskyvänä itsenäni ja ettei tarvitsisi pelätä menettämistä joka riidan jälkeen.

Suhteissani toistuu kaava: rakastuminen, sitoutuminen, mustasukkaisuus, valtataistelu ja ero

Viimeinen viisi vuotta kestänyt etäsuhde oli monella tavalla hyvä, mutta myös mustasukkaisuuden, sitoutumattomuuden ja luottamuksen puutteen värittämä. Lopetimme sen syksyllä minun aloitteestani, koska voin pahoin. Koin, ettei toinen ollut oikeasti sitoutunut suhteeseemme. Hän flirttaili muiden kanssa ja esitti täydellistä. Hän kontrolloi elämääni enkä voinut enää nauraa tai ylläpitää sosiaalisia suhteitani. Puhuimme paljon ja näytimme tunteemme suht ok. Seksi sujui ok, mutta kärsin paljon hänen mykkäkoulustaan ja ristiriitaisuudesta (sanat/teot). Riitelimme paljon ja jonkinlainen valtataistelu oli koko ajan läsnä. Mitähän se voisi olla? Aivan kuin emme olisi kuuluneet samalle puolelle. Koin, etten voinut hädän hetkellä luottaa häneen.

Koen yleisesti arvottavani itseni miehen silmien kautta, siten kuinka hän kohtelee minua (isän vaikutusta?). Vertaan itseäni helposti muihin naisiin ja koen huonommuutta, vaikka olen kaunis ja liikunallinen. Jotenkin vihaan miehiä ja toisaalta tarvitsen miehiä. Voinko rakastaa oikeasti?

Tarvitsen paljon huomiota ja rakkauden osoituksia, jos ne puuttuvat tai vähenevät, pelkään menettämistä ja itsetuntoni laskee, koska jotenkin kuvittelen, että käytös johtuu minusta.

Jotenkin vihaan miehiä ja toisaalta tarvitsen miehiä

Jos en tule kuulluksi tunteineni ja ajatuksineni, voin saada raivokohtauksia, joita häpeän sitten jälkeenpäin ja yritän taas olla parempi ihminen. Syyllistyn herkästi näistä riidoista, vaikka olenkin oppinut antaamaan myös vastuuta toiselle osapuolelle. Olenko narsistinen ihminen ja vaadinko liikaa? Vai olenko löytämässä omaa persoonaani ja lopettamassa suostumista miellyttämiseen?

Onkohan minun mahdollista solmia koskaan tasapainoista miessuhdetta, jossa liiallinen tempominen ei veisi voimia?

nimim. Aikuinen nainen?

Psykoterapeutti Heli Vaaranen vastaa

Hyvä nimimerkki ”Aikuinen nainen”, kirjoitat syvästä, luonnollisesta rakkauden kaipuusta. Kaipaat turvautumista toiseen ihmiseen. Haluaisit antaa itsestäsi enemmän. Haluat rakastaa. Huolehdit itsestäsi; kerrot, että olet kaunis ja liikunnallinen. Kuitenkin sinua vaivaa epävarmuus. Tarvitset paljon huomionosoituksia ja rakkauden osoituksia. Jos ne puuttuvat, petyt ja syytät itseäsi. Olet etsinyt rakkautta jo kauan. Olet päätellyt viisaasti, että arvotat itseäsi sen kautta, miten miehet sinua kohtelevat.

Kun löydät omanarvontuntosi, sinun lähellesi valikoituu ihmisiä, jotka arvostavat sinua

Suhteiden toistuvasti epäonnistuessa voi kysyä, onko tässä tapahtumassa itseään toteuttava ennuste. Näyttää siltä, että sinun on vaikeaa luottaa siihen, että suhde voisi kantaa tai että elämä kantaa. Perusturva puuttuu, jolloin et voi löytää turvaa itsestäsi. Ihminen kaventaa itseään selviytyäkseen, ja sinä olet kaventanut itseäsi tarkkailemaan parisuhteidesi vähittäistä hajoamista. Jos laajentaisit skaalaasi enemmän, voisit rakastaa myös muita ihmisiä, voisit iloita myös ystävyyssuhteista.
Nyt onkin aika oppia menneestä ja avata kirjassa uusi luku.

Kirjeesi kertoo, että olet ottanut tunne-elämässäsi altavastaajan aseman. Ne tavat, joilla koetat lähestyä toista ihmistä, kertovat avuttomuudesta. Avuton lähestyminen ei onnistu, sillä avuttomuudessa et kohtaa toista ihmistä etkä itsekään tule kohdatuksi.

Kun haluat todellista yhteyttä toiseen ihmiseen, sinun on löydettävä itsestäsi ne ominaisuudet, joilla voit rakastaa ja olla rakastettu. Siitä kertovat mustasukkaisuus, räiskyminen ja se, että hyväksyt elämääsi mykkäkoulua, ristiriitaisuutta, riitaa, kilpailua ja valtataistelua. Asetelma, jota itsekin kutsut kaavaksi, johtaa tilanteisiin, jotka ovat korkeintaan ”ok”, ja ok on liian vähän. On mahdollista, että opit lapsuudessasi roolin, jota yhä toteutat. Juuri nyt olet loistavassa iässä karistamaan taaksesi menneisyyden painolastit.

Monet naiset radikalisoituvat vasta keski-iässä. Silloin he päättävät alkaa elää uutta, itsenäistä elämää. He käsittävät, ettei kukaan muu elä heidän elämäänsä eikä ole oikeutettu kohdistamaan heihin epämieluisia odotuksia.

Kun haluat todellista yhteyttä toiseen ihmiseen, sinun on löydettävä itsestäsi ne ominaisuudet, joilla voit rakastaa ja olla rakastettu. Voit opetella tunnustamaan oman tärkeytesi. Voit opetella kehumaan hyviä tekojasi ja tekemään niitä lisää. Voit auttaa muita. Kirjeesi kertoo suuresta herkkyydestä. Usein herkät ihmiset ovat hyvin lahjakkaita. Ota vastaan entistä suurempia haasteita, sillä lahjakas ihminen tarvitsee ponnistelua, karaisua ja itsensä voittamista tullakseen toimeen luovan energiansa kanssa.

Kun löydät omanarvontuntosi, sinun lähellesi valikoituu ihmisiä, jotka arvostavat sinua. Arvostus voisi pohjautua esimerkiksi siihen, että sinuun voi tukeutua hädän hetkellä. Arvostus voisi perustua myös sille, miten terveen itsetunnon olet vaikeuksian jälkeen kyennyt rakentamaan. Odota aina itseltäsi yhtä paljon kuin mitä odotat kumppaniltasi.

Kirjeessäsi puhut tasapainon ja sitoutumisen kaipuusta. Tutkimusten mukaan sitoutumisesta tuli pitkäikäistä ja onnellista, kun molemmat seisoivat parisuhteessa tukevasti omilla jaloillaan. Aloita siis tasapainon rakentaminen itsestäsi. Tutustu omiin ominaisuuksiisi, taitoihisi ja puutteisiisi. Anna ominaisuuksillesi arvo, sillä sinä olet sinä, etkä kukaan muu. Juuri siksi olet ainutlaatuinen ihminen.

Korosta ainutlaatuisuuttasi tutkimalla ja kehittämällä hyviä ominaisuuksiasi. Kreikkalaisesta filosofiasta tuttu lause ”tunne itsesi” auttaa meitä hallitsemaan elämää ja tekemään oikeita valintoja sekä päätöksiä.