Parisuhde

Mielenterveysongelman vaikutus parisuhteeseen

Miten puolison mielenterveysongelma vaikuttaa parisuhteeseen ja perheeseen?

Mielenterveysongelmaan sairastuminen vaikuttaa kaikkien perheenjäsenten elämään, ja se tuo väistämättä myös muutoksia parisuhteeseen. Mielenterveysongelma ja sen seuraukset näkyvät arjessa, mutta myös kuntoutuminen tapahtuu tavallisen arjen keskellä, ei ainoastaan terapiassa tai hoidossa.

Sairaus hiipii pikkuhiljaa

Muutokset parisuhteessa tapahtuvat vähitellen, ja siksi niihin ei usein alussa osata kiinnittää erityistä huomiota. Käytöksen muutokset tulevat vähitellen näkyviin kaikilla elämänalueilla: läheisyydessä, kosketuksessa, seksuaalisuudessa, suhteessa lapsiin ja toimintakyvyssä – ja nämä muutokset voidaan selittää vaikkapa stressillä tai työpaineilla.

Vähitellen perheessä ja parisuhteessa opitaan selviytymään uusin keinoin, ja tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vastuun siirtymistä toiselle puolisolle, työnjaon muuttumista tai erilaisten asioiden, puheenaiheiden tai tilanteiden välttelyä. Koska parisuhdetta ja perhettä pyritään suojelemaan, salailu vie paljon energiaa ja ongelman piilottelusta saattaa tulla suurempi asia kuin sairastuneen perheenjäsenen oireilusta. Avun hakemisen kynnys on usein korkealla, ja siksi hoitoon hakeudutaan vasta, kun se on välttämätöntä eikä muita vaihtoehtoja enää ole.

Taakka ja häpeä

Mielenterveyden ongelmiin liittyy häpeän tunteita, etenkin sairauden alkuvaiheissa. Ihminen hakee tapahtuneille asioille usein syytä. Kun joku sairastuu vakavasti, yksi ensimmäisistä kysymyksistä on miksi. Miksi minä tai miksi hän, miksei joku toinen? Samalla ihminen luo oman käsityksensä siitä, mikä on aiheuttanut sairauden.

Mistä tahansa sairaudesta aiheutuu taakkaa sairastuneelle ja hänen läheisilleen. Henkilökohtaiset kokemukset ja tunteet, joita sairastuminen aiheuttaa, muodostavat suruun ja luopumiseen liittyvän taakan. Toisena taakkana ovat päivittäiset käytännön ongelmat ja arjen haasteet, joita kohdataan perheenjäsenen sairastuttua. Psyykkisen sairauden seuraukset, koetut taakat sekä olemassa olevat voimavarat ovat erilaisia jokaisen perheen kohdalla ja eri pariskunnat ratkaisevat toisen puolison psyykkiseen sairastumiseen liittyviä kysymyksiä hyvin eri tavoilla.

Joskus psyykkinen sairaus muuttaa suhdetta siten, että monia asioita, jotka olisivat ongelmia joka tapauksessa, aletaan tulkita ainoastaan sairauden kautta. Kaikissa suhteissa on myös seikkoja, jotka ovat olleet mukana suhteessa jo ennen toisen sairastumista eikä sairaus ole kyseisten ongelmien syy.

”Toista ei voi rakastaa ehjäksi, vaikka kuinka haluaisikin.”

Muuttuneessa tilanteessa voi olla vaikea olla puolisoina toisilleen, sillä toista ei voi rakastaa ehjäksi, vaikka kuinka haluaisikin. Parisuhteessa vastuu suhteesta on molemmilla, vaikka väliaikaisesti se voi siirtyä toiselle – valtava ero on siinä, kokeeko kumppanikseen sairauden vai toisen tasaveroisen ihmisen, jolla on sairaus.

Vastuu yhden harteilla?

Tasavertaisen kumppanuuden uudelleen löytäminen voi olla vaikeaa, muttei mahdotonta. Psyykkisestä sairaudesta johtuvat arjen ja parisuhteen muutokset vaikuttavat myös vanhemmuuteen. Hyvin usein saattaa käydä niin että vastuu myös vanhemmuudesta ja kasvatuksesta jää toiselle puolisolle. Lapset tarvitsevat ikätasoistaan tietoa ja apua saadakseen ymmärrystä vanhemman sairaudesta. Tieto ei lisää tuskaa, vaan usein se helpottaa lapsen tilannetta ja tukee hänen kehitystään.

”Psyykkisestä sairaudesta kuntoutuminen on kasvu- ja muutosprosessi.”

Kaikki ihmiset joutuvat elämänsä aikana kuntoutumaan tai toipumaan jostakin kriisistä tai kokemuksesta, joka järkyttää elämän perustana olevia oletuksia itsestämme ja siitä, miten koemme elämämme. Psyykkisestä sairaudesta kuntoutuminen on kasvu- ja muutosprosessi.

Perheenjäsenen sairastuminen vaikuttaa jokaisen kohdalla eri tavalla: puolison kokemus on erilainen kuin lapsen kokemus. Samoin nuoremman sisaruksen kokemus on taas erilainen kuin vanhemman. Jokainen perheenjäsen toipuu omalla tavallaan ja omassa tahdissaan – eikä toipuminen ole suoraviivaista tai tasaisesti etenevää. Tiellä voi olla nopeita etenemisiä ja takapakkeja. Psyykkisestä sairaudesta kuntoutuminen ei paranna automaattisesti parisuhdetta, sillä elämä ei yleensä voi jatkua, kuten ennen sairastumista.

Psyykkisestä sairaudesta kuntoutuminen voidaan nähdä toivon heräämisenä epätoivon jälkeen. Se on siirtymistä elämän kieltämisestä kohti parempaa oman itsensä hyväksymistä. Se opettaa aktiivista selviytymiskeinojen etsintää sekä myönteisemmän minäkuvan luomista.

Kuntoutuminen on päivittäistä uusien askeleiden ottamista kohti omien tavoitteiden toteutumista. Tavoitteita voi olla monia ja ratkaistavia asioita paljonkin – jostain on kuitenkin pakko aloittaa, ja sen hahmottamiseen voi auttaa kysymys: ”Mitä voin tänään tehdä tavoitteeni hyväksi?”

Lähde:
Jari Koskisuu & Tarja Kulola (2005). Yhdessä yksin. Mielenterveysongelma parisuhteessa ja perheessä. Edita.

1 Comment

  1. Kauris
    09.02.2009 at 07:27

    Erinomainen artikkeli. Kosketti tosi paljon sillä itse elän juuri samaa elämänvaihetta eli olen sairastunut ja sairastumiseni koskettaa perhettäni , ystävyys suhteitani sekä sukulaisiani. Mutta ajan ja hyvän hoidon sekä puolisoni hyvän tuen kanssa uskon jaksavani ja mahdollisesti pystyn elämään jatkossa sairauteni kanssa paremmin.

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.