Parisuhde

Miten saan onnellisen parisuhteen?

Sosiologi Heli Vaaranen kertoo tutkimuksensa pohjalta, miksi toisten parisuhteet ovat toisia onnellisempia.

Valinta

Sanotaan, että elämässä on kaksi kriittistä valintaa: ammatin valinta ja puolison valinta. Valintaan vaikuttavat yhtäaikaisesti traditiot mutta myös aika, jossa elämme. Nuoret valitsevat puolison osittain traditionaalisista syistä, kysyen itseltään ”millaisen naisen/miehen voin esitellä vanhemmilleni”? Traditionaaliseen valintaan sisältyy unelma puolison kiltteydestä, luotettavuudesta ja samankaltaisuudesta äidin tai isän kanssa. Aikamme kulutus – ja julkisuuskulttuuri puolestaan kannustaa valitsemaan kumppanin ulkonäön, varallisuuden tai statuksen perusteella. Näistä valintakriteereistä molemmat voivat onnistua tai epäonnistua, sillä molemmat maalaavat haavekuvia ulkoisten syiden perusteella.

”Monen parin elämänlaatu huononee yhteen muuton jälkeen.”

Sisäisistä syistä toiseen kiinnittyvä ihminen hakeutuu samankaltaisten elämänarvojen luo. Hän haluaa kiinnittyä ihmiseen, jota kohtaan tuntee intohimoa sekä kiintymystä yhtä aikaa. Nämä ovat luonnollisia syitä valita kumppani, mutta joskus ihminen vaientaa todellisia toiveitaan ja unelmiaan hermostuttavassa valintatilanteessa. Nuori mies etsii parisuhteelta rakkautta, mutta nainen turvallisuutta. Joskus nainen voi valita turvallisen kaveripuolison, mutta kaverin kanssa on mahdotonta elää perhe-elämää. Kaveria ei voi intohimon puuttuessa rakastaa eikä kaverin kanssa voi unelmoida rakkausunelmia. Mieskin turhautuu nopeasti, ellei hän tunne itseään rakastetuksi.

Saman katon alle

Nuoret aikuiset näkevät naimisiinmenon, asunnonoston ja perheen perustamisen riskeinä, jotka heidän täytyy ottaa. Ympäröivät ystävät ja suku odottavat nuorten aikuisten perheellistyvän. Toki perhe on olemassa elämän jatkamiseksi, mutta myös siksi, että kaksi toisistaan välittävää aikuista antaisi toisilleen huolenpitoa. Toisistaan huolta pitäviltä vanhemmilta riittää huolenpitoa myös lapselle.

Parisuhdetutkimuksessa korostetaan, että avioliitto toimii kuin suurennuslasi. Jos seurusteluaikana jokin pikkuasia kumppanissa ärsyttää, yhteen muuttamisen jälkeen pikkuasia kasvaa hirvitykseksi, joka voi kaataa suhteen. Jos on laskenut kaiken sen varaan, että toinen muuttuu, edessä on vaikeuksia.

Tahdon

Nuoret aikuiset pohtivat naimisiin mennessään sitä, minkä he jättävät taakse, mutteivät niinkään sitä, miten he selviävät uudessa tilanteessa. Nuori nainen unelmoi häistä ja päivästä prinsessana. Joskus naiset kilpailevat komeilla häillä, mutta miehet ovat hämillään naisten järjestelyistä.

Yllättävän monen parin elämänlaatu huononee yhteen muuttamisen tai avioliiton jälkeen. Tutkimukseni parisuhteissa nainen huolehtii seurusteluaikana miehestä enemmän kuin mies naisesta. Kun vauva syntyy, miehen on vaikea muuttua toisista huolehtijaksi yhdessä yössä. Nainen kuitenkin odottaa tässä elämänvaiheessa paljon myötätuntoa, suojelua ja hyvänä pitämistä, unohtaen joskus miehen tarpeet. Mies joutuu aikuistumaan hyvin nopeasti antaakseen naisen ja lapsen symbioosille tilaa. Jos isä kokee lapsen kilpailijakseen, molemmista vanhemmista voi tulla onnettomia.

Taidot

Vaikeissa parisuhteissa nuoret aikuiset riitelevät eniten elämänarvoista. Sanomattomat sanat etäännyttävät kumppaneita toisistaan. Sen sijaan onnelliset kumppanit tarvitsevat toisiaan ja antavat paljon aikaansa sekä rakkauttaan parisuhteelle ja kodille. He ovat tietoisia toisen tuesta eivätkä he hermoile tulevia iltoja tai viikonloppuja, sillä he sopivat yhteen elämäntavoiltaan. Arvojen tasapainossa perheessä eläminen on helppoa. Arjen paineet eivät myöskään näy häivyttävän intohimoista, molemminpuolista kiintymystä.

”Vaikeissa suhteissa riidellään eniten elämänarvoista.”

Moni nuori omaksuu lapsuuden kodistaan käsityksen siitä, kuinka paljon parisuhteelta on kohtuullista toivoa. Tytär voi oppia äidiltään uhrautumista tai itsenäisyyttä, ja poika voi oppia isältään poissaolevuutta tai läsnä olemisen taitoa. Opittujen mallien vuoksi jollekin suhteen riitaisuus tuntuu hyväksyttävältä ja tutulta, mutta toiselle se on merkki poistua parisuhteesta.

Kaiken avain on jakaminen

Monille tutkimukseni nuorille matka avoimuuteen ja itsetuntemukseen oli vielä tekemättä. Itsetuntemus on kuitenkin tärkeää, sillä vasta opittuaan hyväksymään ydintarinansa ihminen oppii ymmärtämään itseään. Itsensä hyväksyneellä ihmisellä on paljon voimaa, ja hän jaksaa kantaa myös toisen ilot ja surut. Kaiken jakaminen näyttääkin olevan parisuhteen vahvuuden ydin. Tutkimukseni onnellisissa suhteissa puhuttiin, itkettiin ja muisteltiin paljon, eikä onnellisissa suhteissa pidetty salaisuuksia.

Parisuhteessa itsetuntemus ja asioiden pohtiminen auttavat kumppaneita pois tutuilta, toimimattomilta poluilta. Itsetuntemuksessaan vahva ihminen voi vapautuneesti kehittää parisuhdettaan, tai hän voi etsiä itselleen uuden kumppanin aitojen ominaisuuksiensa pohjalta.

Teksti: Tutkija Heli Vaaranen

Lisää tietoa nuorten aikuisten parisuhteista löydät Heli Vaarasen (2007) kirjasta Parisuhdepalapeli – nuorten aikuisten parisuhteet. Kirjapaja.

Katso lisää artikkeleita: Heli Vaarasen kotisivut

3 Comments

  1. Riikka
    21.05.2008 at 09:10

    nämä asiat ovat niin totta.. että, nyt rupeaa ihan pelottamaan..:)

  2. QUO VADIS?
    07.10.2008 at 21:08

    Parisuhdepalapeli, vai ihmis-suhde shakki?

    Eräässä keskustelussa muutama vuosi sitten muistaakseni ”Susanna” nimimeärkillä kirjoittanut naishenkilö otti kantaa paljon julkisuutta saaneessa huoltajuusriidassa.

    Hän käytti kyseisestä holtajuusriidasta ilmaisua ”ihmissuhdeshakkipeli”, jossa ”shakkinappuloita” siirreltiin ja toisesta osapuolesta haluttiin tehdä ”MATTI”.

    ”Pelinappulana” olivat tilanteeseen syyttömät ja viattomat lapset .

    ” Susanna” käyttti huoltajuuskiistasta ja siihen liittyvästä käyttäytymisestä ilmaisua Chutzpah, joka mielestäni kuvaa erinomaisella tavalla kyseistä ilmiötä.

    Olen uusi tällä foorumilla, enkä ole selvillä voiko tällä foorumilla käyttää linkkejä Internettiin, mutta samat löytyvät Googlesta nimihaulla.

    Google haulla – chutzpah wikipedia-. löytyy asiallinen tiivistelmä Susannan käyttämästä paljon kertovasta termistä .
    Myös haku – lapsen vieraannuttaminen pa syndrooma- , tai – pa-syndrooma-käsittelee samaista ilmiötä.

    Viime vuosina on keskusteltu paljon koulukiusaamisesta, vanhusten kiusaamisesta,armeijakiusaamisesta(simputtamisesta) , työpaikkakiusaamisesta jne.

    Jostain syystä keskusteluiden ulkopuolelle on jäänyt kokonaan ilmiö parisuhdekiusaaminen (kiukuttelu).

    Hiekkalaatikkokiusaaminen on tuttu ilmiö.- Jos et tee, leiki, käyttäydy niinkuin minä haluan, tahdon, komennan käsken, määrään, niin minä otan nukkeni ja ämpärini (lapseni tavarani, pois) enkä koskaan enään leiki. sinun kanssasi,.

    –Meillä on parempi ja siompia auto kuin teillä, – Midän isä on vahvempi, kuin teidän isä. jne, jne.

    Vanha snonta – ”mihinkä koira karvoistaan pääsee”, pätenee myös vihkimistilaisuudessa ”tahdotko”…. Kiusaajaluonteisen käyttäytyminen ei valitettavasti pääty ”papin aameneen, vaan saattaa pahentua, koventua, lisääntyä., ja muuttua röyhkeäksi ja häikäilemättömäksi.
    .
    -Joku on todennut, että vihkisormukseen olisi kaiverrettu ”parasta ennen päivämäärä”?.

    Mieleeni tuli eräs TV mainos , jossa lapset kiistelivät hiekkalaatikolla kenekä äiti tekee parasta ruokaa.. -Kinastelu loppui siihen, kun aivan ihana pikkutyttö totesi -”mutta meidämpäs äiti tekee ruokaa kaikkien teidän äideille”.

    Tuttavani kertoi vastaavanlaisen tapauksen, jossa lapset kinastelivat hiekkalaatikolla jostakin asiasta. – Kinastelu loppui siihen, kun 5- vuotias tyttö totesi ylpeänä- ”mutta meidämpäs äidillä on joka yö eri mies”..

    Samainen ”tyttö” pokasi työpaikata ihan fiksun ja kiltin nuoren miehen. Mentiin naimisiin, järjesttiin ihana häätilaisuus, hankittiin kaksi lasta ja sitten ”ukko ulokoruokintaan ja maksammaan elatusmaksuja ”kahdesta yhteisestä lapsesta”.

    Olemmeko vanhempiemme ”klooneja”?
    Toistammeko lapsuuden kodissa oppimiemmamme käyttäytymismalleja?

    Avioeroja tapahtuu vuosittain noin 13.000, joka koskettaa n. 28.000 vanhempaa ja noin 30.000 lasta. Mukana ei ole avoerot, eikä avoerolapset, sillä niitä ei tilastoida. -Vuositasolla siis yhteensä n. 60.000 aikuista ja lasta joutuvat kokemaan eron tuskan vuosittain..

    Jos otamme kertoimeksi viimeiset 20 vuotta, nhiin luku taitaa olla jo miljoonan tietämissä.?

    Quo vadis? -Carpe diem!

  3. QUO VADIS?
    07.10.2008 at 22:17

    Parisuhdepalapeli- Ihmissuhdeskakkipeli olisi nostettava vakavaan keskusteluun, koska näyttää siltä että ajaudumme syvempään ja syvempään kriisiin. mikäli asoista ja ilmiöistä ei aleta puhumaan niiden ”oikeilla nimillä”.

    Ilmiöitä. noin 20 vuotta sivustaseurranneena minulle on hahmottnut jonkunlainen käsitys yhteiskuntamme”alasajosta” jota tukee Kelan näkemys ”Rikolliskopla hyvinvointivaltion huipulla”.

    Henkilökohtaisesti käyttäisin mieluummin ilmaisuaja -cosa nostra wikipedia, – ,-lobbaus wikipedia–, joista enemmän Googlesta kyseisillä nimihauilla.

    Tämänpäiväinen STT:n uutinen – ”Rikolliskopla
    hyvinvointivaltion huipulla. -Kelan vääryyskirjassa kuntapäättäjiä vaaditaan tilille perusturvan rikkeistä”.

    Aikaisempi Kela vääryyskirja julkaistiin vuonna 2006, joka aikaansai runsaasti keskustelua. -Löytyy Googlen haulla -kelan vääryyskirja-.

    Mielestäni ”Joku raja” on ylitetty, eli infektiosta, on syntynyt epidemia ja pahanlaatuinen kasvain, etäpeskkeineen, jonka taltuttamiseen olisi löydettäävä pikaisesti lääkitys, ennekuin yhteiskunnassamme on vain vanhuksia, mielenterveysongelmaisia, syrjäytyneitä , huostanotettuja, pakkohuostaanotettuja syrjäytettyjä, itsetuhoisia, koulukisattuja ja koulusurmaajjia..

    Ps. Mieti ketä äänestät kunnasllisvaaleissa. ”Moni on kakkua päältä kaunis, mutta usein silkkoa sisältä”.

    Quo vadis Suomi?. -Carpe diem.

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *