Mistä uskottomuus johtuu?

Uskottomuuden taustalla vaikuttaa usein selvittämätön identiteettikriisi.

Uskottomuudelle on olemassa lukuisia eri syitä. Yksi yleinen taustasyy näyttäisi olevan se, että henkilö alkaa tarkastella omaa elämäänsä kriittisesti, minkä seurauksena hän huomaa laiminlyöneensä itseään ja omia tarpeitaan. Koska henkilökohtaiset kriisit ja muutokset heijastuvat aina parisuhteeseen, tästä toisen osapuolen identiteettikriisistä tulee myös parisuhteen kriisi. Mikäli henkilö ei kykene käsittelemään kriisiään puolisonsa kanssa, hän saattaa lähteä hakemaan suhteen ulkopuolelta itselleen tukea ja ajautua näin sivusuhteeseen.

Avoimuuden puute on riski

Myös parisuhteen salaileva ilmapiiri on riski uskottomuudelle. Uskottomuus voi juontua myös siitä, että suhteessa molemmat salaavat toiseltaan omia tunteitaan ja pelkojaan, sillä salailu ja avoimuuden puute muodostavat muurin kahden ihmisen välille, mikä johtaa myös läheisyyden hiipumiseen.

Uskottomuus on aina tietoinen valinta

Uskottomuus on inhimillisesti ymmärrettävä asia, joka näyttää kuuluvan ihmisen elämään, vaikka ihan jokainen ei joudukaan sitä omalla kohdallaan kokemaan. Uskottomuuden syyt eivät löydy ainoastaan ihmissuhdeasioista ja psykologiasta. Myös yhteiskunnalliset syyt vaikuttavat uskottomuuden ilmenemiseen, sillä nykypäivänä naisten ja miesten vapaus tavata toisiaan erilaisissa tilanteissa mahdollistaa salaisten romanttisten suhteiden syntymisen eri tavoin kuin yhteisöissä, joissa sosiaalinen kontrolli on suurta.

Kosketus omiin tunteisiin ontuu

Ihmisen ollessa tyytymätön elämäänsä ja hänen kyseenalaistaessaan elämäänsä ja identiteettiään, hän saattaa etsiä parisuhteen ulkopuolista suhdetta, jossa toinen osapuoli on hänen kanssaan samassa tilanteessa. Uskottomuus on kuitenkin aina tietoinen valinta eikä siitä voi syyttää muita kuin itseään. Uskottomuuden vaihtoehtona on tyytymättömyyden esille nostaminen ja siihen liittyvien asioiden ratkaiseminen.

Uskottomuuden taustalla saattaa olla ylimitoitettuja odotuksia, jotka siirtyvät helposti uuteen suhteeseen ja aiheuttavat uusia samankaltaisia pettymyksiä. Ihmisen järki ei ohjaa rakastumisen aiheuttavia tunnevaltaisia reaktioita, joille erityisen alttiita ovat ihmiset, jotka eivät tunnista omia tunteitaan.

Uskottomuus pysäyttää pohtimaan

Uskollisuus parisuhteessa on tavoiteltu ihanne, mutta se ei aina toteudu hyvistä pyrkimyksistä huolimatta. Tämä totuus on hyväksyttävä, jotta voisi päästä eteenpäin. Uskottomuuden ei tarvitse merkitä suhteen loppumista, sillä se voi toimia suhteen pysäyttävänä kriisinä, joka voidaan kääntää myös rakentavaksi kehitykseksi.

Uskottomuuskriisin yhteydessä parisuhteen osapuolten on selvitettävä kolme tärkeää kysymystä:

1. Miksi meille kävi näin?
2. Miten selviän pettymykseni ja vihani kanssa?
3. Miksi minulle kävi näin?

Suhde vaatii uusiutumista

Vain harva on tyytyväinen suhteeseensa yli 15 vuoden ajan, ellei suhde aika-ajoin uudistu. Uudistuminen ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii suhteen molempien osapuolten halua ja vaivannäköä. Ajan kuluessa ihmiset muuttuvat, parisuhde muuttuu ja kumppaneiden välinen viestintäkin muuttuu. Parisuhteen osapuolten muuttuminen johtaa siihen, että alkuperäiset syyt olla yhdessä saattavat hävitä ja tilalle on löydettävä uusia syitä pysyä yhdessä.

Vain harva on tyytyväinen suhteeseensa yli 15 vuoden ajan, ellei suhde aika-ajoin uudistu

Petetyksi tuleminen herättää voimakkaita vihan tunteita, joita voi olla välillä todella vaikea hallita. Uskottomuuden ilmettyä on petetyn ensimmäisenä tunteena yleensä pelko suhteen päättymisestä, jolloin viha jää taka-alalle.

Vihan käsittely suurin haaste

Mikäli pettänyt osapuoli haluaa jatkaa suhdetta vakituisen kumppaninsa kanssa, petetyn vihalle tulee enemmän tilaa ja mahdollisuuksia nousta esiin. Mikäli pettänyt osapuoli pitää uskottomuuttaan oikeutettuna ja petetyn syynä, ei petetty uskalla päästää vihaansa valloilleen.

Vihan sivuuttaminen on virhe myöhemmän selviytymisen kannalta, sillä useimmiten viha kuitenkin nousee ajan mittaan esiin riidoissa tai piilevässä muodossa. Petetyn viha ei synny vain petetyksi tulemisesta ja kumppanin uskottomuudesta, vaan myös aiemmista elämän varrella kertyneistä kokemuksista. Vihan tunteita on hyvä purkaa ystävien kanssa, kirjoittamalla päiväkirjaa taikka turvautumalla ammattiapuun.

Pettäjän kannettava vastuunsa

Uskoton joutuu miettimään omia valintojaan ja käyttäytymistään. Uusi suhde on helppo nähdä kaikkien toiveiden täyttäjänä, koska suhteeseen liittyviä asioita ei ole mahdollista arvioida vielä tässä vaiheessa realistisesti. Pettäjän ongelmana on usein syyllisyydentunto; hänen täytyy löytää vastaus siihen, miksi näin kävi. Uskottoman tulee antaa kumppanilleen aikaa ja tilaa olla vihainen. Mikäli uskoton lähtee kehittämään itseään ja suhdettaan, saattaa hän saada mahdollisuuden palauttaa kumppaninsa luottamuksen hiljalleen.

Puolen vuoden etsikkoaika

Tuskasta huolimatta uskottomuuskriisi tuottaa mahdollisuuksia uudenlaisen elämän rakentamiseen

Uskottomuuden paljastumisen jälkeen noin puoli vuotta kestävä aika on otollista omasta elämästä ja suhteestaan oppimisen aikaa. Kaikesta tuskasta huolimatta uskottomuuskriisi tuottaa mahdollisuuksia uudenlaisen elämän rakentamiseen. Avoin tunteiden ja ajatusten ilmaiseminen on suhteen kannalta tärkein läheisyyttä lisäävä tekijä. Avoimuus koskee myös tyytymättömyyden ja vihan tunteiden ilmaisemista – rakentavat tunneilmaisut voivat pelastaa parisuhteen.

Lähde: Kari Kiianmaa (2005). Rakentava valinta – toimivan parisuhteen puolesta. Kehityksen avaimet. Tilaa kirja!