Haastava uusperhe

Uusperheen haastavuus voi yllättää ensikertalaisen.

Vaikka moni uuden parisuhteen solminut aikuinen hehkuttaakin aluksi uuden perheensä onnea ja kokonaisuuden toimivuutta, uusperhe ajautuu monesti hyvin pian kriisiin. Haave uudesta ja auvoisen onnellisesta perhe-elämästä osoittautuu pakoksi sietää yhteiselämään totutteluun kuuluvaa vaivaa.

Uudessa parisuhteessa vaikuttaa jatkuvasti menneiden suhteiden jälki. Lisäksi äiti- tai isäpuolen on kestettävä uusperheessä lapsen vanhempien ykkösasemaa, mikä tuo oman haasteensa uuteen liittoon. Uusperheessä yhteiselon opettelu voikin viedä perheenjäseniltä jopa useita vuosia.

Uusperheestä ei saa ydinperhettä

Uusperheessä elävien aikuisten eivät aina haluaisi luopua ydinperheen unelmasta. Uusperhe ei voi kuitenkaan koskaan olla ydinperheen kaltainen. Ensimmäinen este tälle ovat aikuiset itse: useissa tutkimuksissa on todettu, että uusilla kumppaneilla ei ole halua ryhtyä puolison lasten isiksi ja äideiksi. Perheen toisen aikuisen rooli tuntuu heistä paremmalta. Uusperheessä uusi parisuhde koetaan perheen ytimeksi eikä siihen kaivata mukaan vanhoja parisuhteita.

Uusilla kumppaneilla ei ole halua ryhtyä puolison lasten isiksi ja äideiksi

Monia pettymyksiä

Tutkimusten mukaan usein ainakin joku uusperhekuvion osapuolista kokee muuttuneen tilanteen vaikeaksi. Äitipuoli voi kokea, että lapsen biologinen äiti yrittää kaikin tavoin estää suhteen muodostamista kumppanin lapseen. Isäpuoli voi puolestaan torjutuksi tulleena jättäytyä etäämmäksi kuin alun perin toivoi. Lapset taas voivat pettyä uusperhe-elämään odottaessaan isä- tai äitipuolelta biologisen vanhemman itsestään selvää kiintymystä, jota uusi kumppani ei voikaan heille antaa.

Uusperheen muodostuminen on määritelty seitsemään eri vaiheeseen. Tutustu niihin seuraavan artikkelin kautta: Uusperheen kehitysvaiheet

Lähde: Kaisa Raittila & Päivi Sutinen (2008). Huonetta vai sukua. Elämää uusperheessä. Kirjapaja. Tilaa kirja!

Mitä pidit artikkelista?

(6 ääntä, keskiarvo: 4.17)