Lapset ja perhe

Riittävän hyvä vanhemmuus

Unohda täydellisen vanhemmuuden myytti ja kohtaa lapsesi. Siinä avaimet riittävän hyvään vanhemmuuteen.

Perheterapeutti Irene Kristeri on määritellyt kirjassaan Vahvaan vanhemmuuteen (Kirjapaja), mitä riittävän hyvä vanhemmuus hänen mielestään on.

Samalla hän tulee määritelleeksi myös sen, milloin vanhemmuus on riittämätöntä. Kristerin viesti vanhemmille on, että omaa äitiyttään ja isyyttään voi muokata. Jotta pystyisi olla lapsilleen riittävän hyvä vanhempi, on Kristerin mukaan ensin kohdattava omat kipeät lähtökohtansa. Asiat, jotka ovat riittämättömän vanhemmuuden tiellä.

Riittävän hyvä vanhemmuus

– Läsnäoloa itselle ja sitä kautta lapselle
– Ohjautumista sisältä käsin (omat tarpeet, tunteet ja ajatukset)
– Tällaisessa perheessä nähdään ja huomataan asioita. Siellä otetaan ongelmat puheeksi, koetaan, tunnetaan ja jaetaan ajatuksia ja tunteita.

”Rehellisyys luo läheisyyden.”

Perheessä, jossa on riittävän hyvää vanhemmuutta, lohdutetaan suruissa ja pettymyksissä, pyydetään ja annetaan apua. Siellä opitaan luottamaan, ettei minua hylätä. Rehellisyys luo läheisyyden.

Riittämätön vanhemmuus

– Vieraantuneisuutta omasta itsestä ja sitä kautta lapsesta
– Ohjautumista ulkoapäin (muiden vaatimukset ja odotukset, elämän suorittamista toisille)
– Tällaisessa perheessä keskitytään ulkoisiin asioihin (esim. tavarat, raha, päihteet, elämykset). Siellä ei nähdä eikä huomata asioita, varsinkaan ongelmista ei puhuta ja niiden toivotaan siten lakkaavan olemasta.

”Piilottelu tuo etäisyyden perheenjäsenten välille.”

Perheessä, jossa on riittämätöntä vanhemmuutta, ei tunnisteta tapahtumien nostattamia tunteita, koska ne eivät ole olemassa. Lapselle kehittyy epäluottamusta ja turvattomuutta, kun hänen tarpeisiinsa ei vastata. Lapsi jää tunteissaan yksin ja kätkee ne sisäänsä. Se pakottaa hänet etsimään roolin ja selviytymiskeinot, piilottamaan sisimmän kuoren alle. Tällaisessa perheessä kasvanut lapsi pelkää, että jos hän näyttää kaikki puolensa, hänet hylätään. Piilottelu tuo etäisyyden perheenjäsenten välille.

Lähde: Irene Kristeri (2002). Vahvaan vanhemmuuteen. Kirjapaja.

No Comment

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.