Narsistinen esimies vaatii alaisiltaan loputonta ihailua eikä kestä kritiikkiä.

Johtajiksi pyrkivillä ihmisillä on keskimäärin tavallista yksilöä suurempi ns. ”narsismin haava”. Tällä narsismin haavalla tarkoitetaan sisäisesti kalvavaa alemmuudentunnetta, joka vaatii osakseen ulkoisten näyttöjen kautta saatavaa oman arvon tunteen nostatusta. Siksi ylenemistä tavoittelevat henkilöt hoitavat huonommuuuden kokemustaan usein keräämällä ulkoisia näyttöjä ja suorituksia. Ylimpään johtoon päästessään narsistinen henkilö tuntee itsensä lopulta täydelliseksi ja kaikkivoivaksi.

Narsistinen esimies odottaa alaisiltaan hänen täydellisyyttään ihailevaa suhtautumista. Alaiset ovat narsistiselle esimiehelle vain oman erinomaisuuden pönkittäjiä ja oman minän jatkeita. On hyvä muistaa, että todellisuudessa narsismin taustalla on aina alemmuudentunne – epätasapainonen suhde pienen lapsen ja suuren aikuisen välillä. Alainen, joka ei tähän pomon ihailuun ja hänen itsetuntonsa pönkitykseen lähde, on siksi vaikeuksissa.

Narsisti haluaa johtajaksi

Henkilöt, jotka haluavat nousta johtavaan tehtävään, ovat hieman keskimääräistä narsistisempia. Esimiehen tehtävässä olevan on oltava tarkkana roolistaan paitsi tästä syystä myös siksi, että esimies-asema korostaa jo lähtökohdiltaan narsistisia piirteitä. Esimies on asetettu muun ryhmän yläpuolelle ja hänellä on alaisiaan huomattavasti enemmän valtaa.

Mistä tunnistaa narsistisen johtajan?

Liiallisen narsismin itsessään tunnistaa siitä, että alkaa kokea olevansa aina oikeassa ja muiden taas väärässä. Toinen narsistisen esimieskäyttäytymisen merkki on se, ettei kykene asettumaan empaattisesti toisen asemaan. Myös yliherkkyys arvostelua kohtaan viittaa narsismiin, sillä narsisti pitää itseään täydellisenä ja virheettömänä.

”Narsistinen esimies reagoi kritiikkiin raivoamalla ja suuttumalla sekä häpäisemällä kritiikin antajan.”

Narsistinen esimies reagoi kritiikkiin raivoamalla ja suuttumalla sekä häpäisemällä kritiikin antajan. Hän aliarvioi muiden saavutuksia ja korostaa omiaan. Hän tavoittelee mahdottomalta tuntuvia päämääriä ja täydellisyyttä.

Henkilöt, jotka haluavat yletä vallan toivossa eivätkä itse tehtävien mielenkiintoisuuden vuoksi, ovat todennäköisemmin narsistisia johtajia. Narsistiset esimiehet ovat vallanhalusia ja omahyväisiä johtajia, jotka keräävät ympärilleen hännystelijäjoukon. Narsistijohtajat ovat yliherkkiä ja heillä on norsun muisti. He luovat omat sääntönsä ja tuovat organisaatioon kylmän, tunteettoman ja epäonnistumisia sallimattoman kulttuurin.

Esimiestä palkatessa varo näitä hälytysmerkkejä

Esimiestä valitsevien kannataa olla tarkkana päätöksiä tehdessään. Jos paikkaa hakeva kertoo olevansa mielellään huomion keskipisteenä tai olevansa vahva persoona, hälytyskellojen tulisi alkaa soida. Vielä enemmän tulisi kavahtaa , mikäli työnhakija kertoo omavaansa vahvan tahdon tai haluavansa vaikuttaa ihmisiin.

Koska esimies vaikuttaa tutkitusti eniten työilmapiiriin, hänen valinnassaan tulisi käyttää erityisen suurta harkintaa. Alaisten työmotivaatio ja työssä jaksaminen ovat pitkälti lähtöisin esimiehen tavasta johtaa ja antaa palautetta sekä hänen luomastaan tunneilmastosta. Esimiehellä on mahdollisuus vaikuttaa suureen määrään työntekijöitä joko erittäin positiivisesti tai hyvin negatiivisesti.

Lähde: Sirpa Polo (2011). Narsisti esimiehenä. Miten vapauduin työpaikkahelvetistä. Minerva, 2011.

Lue myös: Tunnista narsisti