Parisuhde

Onnellisuus parisuhteessa

Miksi niin moni on onneton, vaikka ulkoisesti kaikki olisi hyvin?

On upea puoliso, pari kilttiä lasta, hieno koti, sisäsiisti koira ja uuden karhea auto. Kun joku sivullinen katsoisi tällaista perhettä, hän voisi sanoa sitä jopa puitteiltaan täydelliseksi. Mutta miksi sinä olet edelleen onneton?

"Me kaikki etsimme onnea.
Emme vain tiedä missä se on.
Olemme kuin juopuneet, jotka etsivät kotitaloaan
hämärästi muistaen, että heillä oli talo"
– Voltaire

Parisuhteessa oman elämän onnellisuus tai onnettomuus kärjistyy. Onnellisuus usein kuitenkin hautautuu arjen ja kiireen alle ja valitettavasti esittelemme puolisollemme herkästi itsestämme vain niitä kamalimpia piirteitä, vaikka asian pitäisi olla juuri päinvastoin. Raskaan työpäivän jälkeen syytät helposti puolisoasi pahasta olostasi. Hän pilaa päiväsi jättämällä roska-astian eteiseen. Hän tekee väärin unohtamalla ostaa kaupasta lempijuomaasi. Hän tuhoaa hyvän olosi tuijottamalla televisiota. Mutta kas kummaa, hän ajattelee juuri päinvastoin. Puolisosi mielestä sinä pilaat hänen hyvän tuulensa. Sinä mökötät, kun tulet töistä kotiin. Sinä sanot pahasti ruuasta. Sinä loukkaat häntä jättämällä hänet huomiotta. Kumpi on siis oikeassa?

Sinun omat tunteesi, ennakko-odotuksesi, toiveesi ja pettymyksesi heijastuvat takaisin puolisosi kasvoilta. Sinä et suutu puolisoosi, vaan omaan heikkouteesi. Hän ei pilaa hyvää oloasi väärillä sanoilla, vaan sinun itsetuntosi kärsii kolauksen. Sinä et pety puolisoosi, vaan omiin odotuksiisi. Ainoastaan sinä olet vastuussa omista tunteistasi, ajatuksistasi ja odotuksistasi. Ei puolisosi.

”Usein juuri ne asiat, jotka toisessa eniten ärsyttävät, ovat omia kipupisteitäsi.”

Usein juuri ne asiat, jotka toisessa eniten ärsyttävät, ovat omia kipupisteitäsi. Kohtia, joita et ehkä halua kohdata itsessäsi tai edes tiedostaa niiden olemassa oloa. On helpompi huutaa toiselle kuin miettiä, miksi kyseinen asia ärsyttää niin paljon. On paljon vaivattomampaa löytää vikoja toisesta, kuin kääntää katse itseään kohti. On paljon yksinkertaisempaa moittia toisen puutteita, kuin myöntää omat virheensä.

Et voi syyttää toista onnettomuudestasi. Et voi laittaa onnellisuuttasi toisen ihmisen varaan. Kysymys on sinun henkilökohtaisesta valinnastasi. Kulutatko suurimman osan päivästäsi murjottaen? Teetkö riidan aiheesta kuin aiheesta? Valitatko kaikesta? Vai haluatko kuluttaa aikasi olemalla onnellisempi?
Kukaan muu ei voi tehdä näitä valintoja puolestasi. Ei puolisosi, ei lapsesi, ei ystäväsi. Ainoastaan sinä voit valita miten sinä käytät elämäsi.

"Aina kun olet vihainen minuutin ajan,
menetät kuusikymmentä onnellista sekuntia."
– R. W. Emerson.

Tutustu itseesi

Jos opit katsomaan puolisoasi kuin peiliä, joka vain heijastaa sinun omat odotuksesi, toiveesi, kipusi ja puutteesi takaisin, olet jo matkalla kohti sisintäsi. Tutustuminen omaan itseensä, omiin tunteisiin ja omaan ajatteluun auttaa sinua kohti onnellisempaa parisuhdetta. Sillä sinä et voi muuttaa puoliosasi, mutta voit muuttaa itseäsi. Sinä voit muuttaa tapaasi ajatella. Sinä voit muuttaa suhtautumistasi. Sinä voit muuttaa käytöstäsi. Ainoastaan sinä voit tehdä itsesi onnelliseksi.

"Useimmiten ihmiset ovat juuri niin onnellisia kuin päättävät olla."
– A. Lincoln

Oman ajattelun ja mielen käytöksen ymmärtäminen on hyvin tärkeää matkallasi kohti itsetuntemusta, sillä ajatuksillasi ruokit mieltäsi ja elämääsi. Jos näet maailmassa tai parisuhteessa vain valitettavaa ja negatiivisia asioita, elämäsi ja parisuhteesi täyttyvät juuri niistä asioista. Sinä luot ne eteesi. Ei kukaan muu.
Jos sinä ja puolisosi katsotte taivaalla leijuvaa pilveä yhtä aikaa, niin toinen voi nähdä pilven muodossa hevosen hahmon, toisen hahmottaessa samasta pilvestä kotkan ääriviivat. Pilvi on kuitenkin vain pilvi, joka helposti heijastaa takaisin sitä maailmankuvaa, jota kannat sisälläsi. Ei ole puolisosi vika, jos hän näkee ja kokee maailman eri tavalla. Se on hänen tapansa katsoa elämää. Se on hänen maailmansa, jonka hän haluaa jakaa kanssasi.

Mitä paremmin ymmärrät itseäsi, sitä paremmin ymmärrät puolisoasi.

"Mikään ei ole hyvää tai pahaa, ellemme sitä siksi ajattele."
– W. Shakespeare

Matka onnelliseen parisuhteeseen ei ole helppo eikä kivetön polku. Se vaatii työtä ja ymmärrystä. Itseensä tutustuminen on vasta ensimmäisiä askeleita. Mutta ne askeleet ovat kuin peruskallio, jonka päälle on hyvä alkaa rakentaa kokonaisvaltaista onnellista elämää.

Mitä paremmin ymmärrät itseäsi, sitä paremmin ymmärrät puolisoasi. Mitä helpommin hyväksyt itsesi, sitä helpommin hyväksyt puolisosi. Mitä enemmän rakastat itseäsi juuri sellaisena kuin olet, sitä helpompi sinun on rakastaa puolisoasi, juuri sellaisena kuin hän on.

Teksti: Mika Vehmersuo

Lisää ajatuksia onnellisuudesta löydät Mika Vehmersuon (2007) kirjasta Pieni onnellisuuden kirja. Minerva kustannus.

12 Comments

  1. Tiina
    05.07.2008 at 15:28

    Hieno artikkeli. Avasi silmät.

  2. Mirja
    07.09.2008 at 18:27

    Ihana artikkeli,
    Sai itkemään ja ajattelemaan.

  3. Anni
    18.09.2008 at 23:01

    Kumpa osais ajatella noin, hakee mukamas vikaa toisesta, se yleensä on itsessä. On vaikeeta olla hyvä ihminen.

  4. Alisa
    06.10.2008 at 01:58

    Kumpa se olis noin helppoa..

  5. Salla
    26.10.2008 at 18:16

    Loistava artikkeli. Sai ymmärtämään asioita, mitä teen väärin. Kun vain osaisi toimia oikein.

  6. Tintti
    27.10.2008 at 15:51

    Olen sitä mieltä, että jotain on kyllä pielessä, jos et saa puolisoltasi kiitosta, kauniita sanoja ja tunnetta, että olet rakastettu.

  7. Rea
    19.11.2008 at 12:42

    Kiitos avusta, toivottavasti osaan käyttää neuvoja.
    itseä on vaikea muuttaa sormia napsauttamalla :s

  8. suski
    31.01.2009 at 15:01

    olen ollut avomieheni kanssa 12-13vuotta yhdessä . on ollut kaiken laista matkan varella eim. pettäistä ym. olen halunnut pitenmmän aikaa kihloihin . vaikka ollaan asuttu pikään yhessä. avomiehelläni on2tai 3avioliittoa takana. ja lapsia 3 aikuista. miten saan miehen suostumaan
    kihlakauppaan. se on sanonut ettei voisi pitää sormusta työssänsä. koska hänellä on kai joskus jäänyt sormus johonkin väliin ja sorus on jäänyt puristuksiin . minusta sanana avoliitto kuullostaa tyhmältä . eli susiparilta. joka asuu yhdessä. että kumpikin voi tehdä mitä haluaa.

    suski

  9. Masa
    12.11.2009 at 12:14

    Minä en tajua asian ydintä, kyllä muissakin on joskus vika.
    Ei minussa ole ainakaan ollut mitään vikaa kun olen riidellyt.
    Kaikki on johtunut vaimoni ajattelutavasta. Naiset muka arvokkaampia,
    PYH PYH ja paskat 🙂 terveisin masa 36 v

  10. elina
    26.02.2010 at 23:46

    ’Mitä paremmin ymmärrät itseäsi, sitä paremmin ymmärrät puolisoasi.’
    Ei kyllä ihan aina pidä paikkaansa. Joskus ihmiset ovat vain niin erilaisia ettei ymmärrystä pysty löytymään.

  11. Mikko78
    14.11.2012 at 20:37

    Vanha kirjoitus, tiedän… mutta usein ongelmana on nämä ”Elinat” kuten tämä viimeinen, jotka eivät mielestäni ymmärrä lukemaansa – ja sanoma menee sitten ohi?

    Eihän tämä artikkeli lupaa täydellistä ymmärtämistä. Tässä puhuttiin vain mahdollisuudesta, miten kenties voisi ymmärtää toista paremmin.

    Tarpeet ja palkinnot pitävät meidät käynnissä, vai mitä? Usein haetaan sitä helpointa ratkaisua, eli odotetaan että toiset täyttävät tarpeemme ja siten myös palkitsevat. ”Miksi et ikinä tee näin, miksi et koskaan sano noin”. Aivot huutavat palkintoa, eli mielihyvää. Se on kuin huumetta, et vain tiedä olevasi narkkari samalla kun kiivaasti huudat seuraavan annoksen perään. Kovan riidan päätteeksi saatat saada korvaavan palkinnon, kun olet oikein kunnolla päässyt henkisesti murjomaan toisen ihmisen rakoon. ”Käyhän se näinkin”, aivosi ajattelevat sinulta salassa. Ja pian siitä tuleekin tapa.

    Jotta toista voisi ymmärtää ja samalla muuttaa omaa ajatteluaan, niin siihen ei riitä, että lukee tämän artikkelin… nyökkäilee pari kertaa, että ”hyvää matskua on”… ja sitten unohtaa sen. Jotta hommassa onnistuu, niin siitä pitää laatia tarkka ”sotasuunnitelma” itselleen – ja noudattaa sitä. Se vaatii joskus päivittäistä työtä sen eteen, että yrittää ymmärtää toista ja opettelee suhtautumaan rauhallisesti toisen ”vikoihin”.

    Ärsyttääkö viemättömät roskat? Miksi ihmeessä? Nehän ovat molempien viemättömät roskat, se on molempien liian täyteen ahdettu roskakori. Miksi se ärsyttää vain sinua, mutta ei sitä toista? Toinen tuntuu olevan tyytyväinen asian kanssa, voisitko sinäkin olla? Kun molemmat ovat hyväksyneet sen, että roskat viedään sitten kun roskis haisee ja on aivan pakko tehdä jotain…. niin molemmat ovat onnellisia. Samalla syntyy kenties myös aito mahdollisuus tehdä siitä jokin rakentava sovinto, ilman riitaa ja syyttelyä.

    Tämä on mun kokemus asiasta.

  12. 01.12.2012 at 21:09

    Ihanan, upea artikkeli.. Kylläpä sai minut miettimään ja hiukan itkeskelemään. otan kyllä jollakin tavalla ainakin oppia tästä.

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.