Itsetuntemus

Millainen on temperamenttisi?

Synnynnäinen temperamentti määrää, miten reagoit uusiin asioihin.

Ihminen saa syntymässä ainutlaatuisen temperamentin, joka ohjaa hänen käyttäytymistään ja suhtautumistaan ympäristöön.

Jo pienistä lapsista näkee, miten eri tavoin he suhtautuvat elämään ja ottavat kontaktia uusiin asioihin. Hyvä esimerkki on pyörällä ajamisen opettelu. Vaikka kaikilla lapsilla on sama into oppia uusi asia ja vanhempi vieressä opastamassa, muodostuu oppimiskokemuksista täysin erilaisia lapsen temperamentista riippuen.

Kolme tapaa oppia uuttaa

Ensimmäinen lapsi ryntää heti pyörän selkään ohjeita kuuntelematta, pääsee vauhtiin, kunnes kaatuu. Hän nousee heti ylös ja yrittää taas uudelleen ohjeita kuuntelematta. Epäonnistuesssaan toisen kerran lapsi paiskaa pyörän ojaan ja sanoo, ettei enää koskaan aja pyörällä. Jos hän taas sattumalta onnistuu heti uudessa asiassa, muodostuu siitä ensimmäiselle lapselle positiivinen oppimiskokemus.

Toinen lapsi taas kuuntelee tarkkaan vanhemman ohjeet, kunnes kiipeää pyörän selkään. Kaatuessaan hän nousee ylös ja yrittää sinnikkäästi uudelleen. Vaikka päivä vaihtuu jo iltaan, toinen lapsi haluaa vielä opetella pyörällä ajoa. Hän jatkaa harjoittelua, kunnes oppii uuden taidon.

Tilaa kirja:
Temperamentti ja koulumenestys
Temperamentti ja ihmisen yksilöllisyys

Kolmas lapsi katselee arasti pyörää vähän matkan päästä. Jonkin ajan kuluttua hän uskaltautuu koskettamaan pyörää, mutta ottaa taas pari askelta taaksepäin säikähdettyään kellon kilahdusta. Hän tutustuu varovasti uuteen esineeseen. Ensimmäisenä päivänä kolmannelle lapselle saattaa riittää pelkkä pyörän tunnustelu.

Edellä esitellyt esimerkit kuvaavat ihmisten erilaista tapaa lähestyä uusia asioita. Sisäinen taipumus määrää ihmisen käyttäytymistä myöhemmässä elämässä.

Temperamentti on pysyvä

Temperamentti on pysyvä taipumus, jota ei voi muuttaa. Omaa käyttäytymistään, eli sitä miten ilmaisee temperamenttiaan ulos päin, ihminen voi kuitenkin muokata. Esimerkiksi helposti äyrtyvä ihminen ei tule koskaan vähemmän ärtyväksi, mutta hän voi valita muihin kohdistuvan huudon ja raivon sijaan ärtymyksen purkamiskeinoksi vaikkapa siivoamisen.

Temperamenttipiirteet

Temperamentti koostuu useista piirteistä. Jokaisella ihmisellä on kaikkia temperamenttipiirteitä, jotain vähemmän ja jotain enemmän. Näiden piirteiden voimakkuus määrittää yksilön ainutlaatuisen temperamentin.

Temperamenttipiirteitä ei voida arvottaa toinen toisiaan paremmiksi pelkän piirteen mukaan. Jokaisella piirteellä on aina kääntöpuolensa, ja se, näyttäytyykö piirre positiivisena vai negatiivisena riippuu aina piirteen voimakkuudesta ja kyseessä olevasta tilanteesta. Piirre, joka on jossakin tilanteessa erityisen toivottu ja hyvä, voikin olla toisessa tilantessa hyvinkin epätoivottu.

Seuraavaksi keskitytään tarkastelemaan jokaisessa ihmisessä vallalla olevia temperamenttipiirteitä.

Sensitiivisyys

Jos henkilöllä on korkea sensitiivisyys eli aistiherkkyys, hän reagoi ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin vahvasti. Hän huomaa pienimmätkin äänet, hajuerot ja makuvivahteet. Korkeasti sensitiivisellä tulee helposti kylmä ja kuuma, kivi kengässä tuntuu ylitsepääsemättömältä ja kova melu saa hänet laittamaan sormet korviin. Korkeaan sensitiivisyyteen liittyy usein sosiaalinen herkkyys. Sensitiivinen aistii nopeasti toisten ihmisten tunnetilat ja on siksi usein sosiaalisesti lahjakas. Hän on monesti hyvin empaattiinen, mutta tulkitsee myös välillä toisten sanat turhan herkästi.

”Temperamenttia ei voi muuttaa, mutta omaa käytöstä voi.”

Matalasti sensitiivistä henkilöä ei taas häiritse, jos hänen on kylmä tai kuuma. Vaikka hänellä olisi kovakin nälkä, hän kestää sen ja hoitaa hommansa loppuun. Matalasti sensitiivinen ei häiriinny ympärillä olevasta metelistä, vaan voi syventyä tekemään omaa juttuaan ongelmitta. Hän ei aisti herkästi toisten ihmisten tunnetiloja, ja saattaa tästä syystä käyttäytyä porukassa joskus epäkohteliaasti. Hänen voi olla joskus vaikea ymmärtää toisten vahvaa reagointia ja ylipäänsä tunnistaa vallitsevaa sosiaalista ilmapiiriä.

Aktiivisuus

Aktiivisuudella tarkoitetaan sitä voimaa, puhtia ja nopeutta, jolla ihminen liikkuu ja tekee asioita. Aktiivisuus näkyy siinä, kuinka nopeasti ihminen syö tai puhuu, liikehtii tai miten tarmokkaasti hän kävelee. Korkea aktiivisuus aikaansaa suuren kiinnostuksen ja innon elämää kohtaan. Hyvin aktiivinen ihminen on jatkuvasti liikkeessä. Aamulla hän ponnahtaa heti ylös sängystä ja jos jonnekin tarvitsee lähteä, hän on tuotapikaa pukeissa ja odottamassa ovella muita.

Matala aktiivisuus ilmenee toimintojen hitautena. Syöminen, herääminen, pukeutuminen, puhuminen ja tehtävistä suoriutuminen on verkkaisaa. Matalasti aktiivinen henkilö tykkää puuhastella rauhassa omia juttujaan sen sijaan, että säntäisi jatkuvasti uusien virikkeiden ja ärsykkeiden perässä. Matala aktiivisuus ei tarkoita aloitekyvyttömyyttä ja vähäistä energiaa, vaan hitaampaa tapaa tehdä asioita.

Sopeutuvuus

Sopeutuvuudella tarkoitetaan sitä, miten nopeasti ja helposti ihminen sopeutuu muuoksiin ja uusiin asioihin. Korkea sopeutuvuus ilmenee helppoutena omaksua uusia asioita ja vaihtaa toimintatapoja. Hän ei tarvitse tiukkoja etukäteissuunnitelmia ja aikatauluja eivätkä yllättävät muutokset hermostuta häntä. Hyvin sopeutuvainen kulkee sujuvasti porukan mukana.

Matalasti sopeutuva haluaa pitäytyä tutussa ja turvallisessa. Ennakoimattomat tapahtumat horjuttavat elämänhallinnan tunnetta, ja hän vastustaa kaikkea uutta. Matalasti sopeutuvalle on vaikea siirtyä paikasta toiseen ja pienikin muutos voi pilata hänen päivänsä. Hänen ei ole helppo sopeutua ryhmässä tapahtuviin muutoksiin ja päätöksiin.

Sinnikkyys

Sinnikkyys merkitsee sitkeyttä ja peräänantamaottomuutta. Korkeaan sinnikkyyteen kuuluu usein pedantti loppuun saattamisen tarve. Hyvin sinnäkäs ihminen ei voi jättää mitään tehtävää kesken, vaan hänen on pakko saada suorittaa se häiriöttä loppuun. Parhaimmillaan korkea sinnikkyys auttaa henkilöä suoritumaan koulu- ja työelämän tehtävistä hyvin, mutta näyttäytyy joskus turhana jääräpäisyytenä.

Matala sinnikyys tarkoittaa lyhytjännitteisyyttä. Se johtaa usein nopeaan tehtävien ja toimintojen vaihtamiseen, kun edellinen alkaa turhauttaa ja tylsistyttää. Matala sinnikkyys aiheuttaa helpon luovuttamisen, mutta toisaalta tekee helpoksi siirtymisen asiasta toiseen. Matala sinnikkyys näkyy usein myöntyvyyteenä ja mielipiteiden joustavuuteena.

Häirittävyys

Korkeasti häiriintyvällä henkilöllä on huono keskittymiskyky. Hän keskeyttää helposti sen, mitä on tekemässä, ja reagoi uuteen ärsykkeeseen. Helposti häiriintyvä unohtelee usein asioita, koska hänen huomionsa suuntautuu herkästi toisaalle ja menossa oleva tehtävä keskeytyy. Korkeasti häiriintyvä huomaa ympäristössä pienetkin asiat: jääkaapin hurinan, lentokoneen ääneen, opettajan sinisen paidan ja halkeaman puisessa pöydässä. Huono keskittymiskyky on siis kääntöpuoleltaan hyvää havainnointikykyä.

Matalasti häiriintyvä on loistava keskittyjä. Kun hän syventyy johonkin, hän ei huomaa mitään ympäröivästä todellisuudesta. Televisiota katsoessaan tai lehteä lukiessaan hän ei kuule, että hänelle puhutaan. Keskeytys aiheuttaa hänessä usein kärsimättömyyttä. Hyvä keskittymiskyky on matalasti häiriintyvälle yksilölle usein positiivinen asia. Negatiivisena se näkyy tilanteissa, joissa hän ei osaa ottaa huomioon ympäristöä, vaan tuijottaa liian kapeasti yhteen asiaan.

Rytmisyys

Rytmisyydellä tarkoitetaan fysiologisten toimintojen säännöllisyyttä ja ennustettavuutta. Ihmisellä, jolla on korkea rytmisyys, on tarkka sisäinen kello. Häne menee aina nukkumaan samaan aikaan, syö tietyllä kellonlyömällä ja nukkuu aina yhtä pitkään. Hänen tavaransa ovat järjestyksessä ja työpöytä siisti. Arki on järjestelmällistä ja organisoitua.

Matalasti rytmisen ihmisen toiminnasta puuttuu kaikki ennustettavuus. Hän nukkuu ja syö milloin ja miten sattuu, toimii epäjärjestelmällisesti ja ennakoimattomasti. Hän ei osaa organisoida asioita, vaan ne vyöryvät aina hänen päälleen hallitsemattomina. Hänen tavaransa ovat usein sikin sokin eivätkä pysy yristyksistä huolimatta järjestyksessä. Matala rytmisyys helpottaa usein toimimista sosiaalisissa tilanteissa, koska siihen liittyy myös parempi joustavuus.

Lähestyminen ja vetäytyminen

Lähestyminen tai vetäytyminen on temperamenttipiirre, joka tarkoittaa yksilön ensimmäistä reaktiota uuteen asiaan tai sosiaaliseen tilanteeseen. Ihmiset voidaan jakaa karkeasti lähestyjiksi ja vetäytyjiksi sen mukaan, onko hänen ensimmäinen reaktionsa askel eteen- vai taaksepäin.

Lähestymistaipumus saa ihmisen kiirehtimään innostuneesti kohti uusia asioita ja kokemuksia. Vetäytymistaipuinen ihminen on taas varautunut ja haluaa katsella asioita sivusta. Tätä vetäytymiskäyttäytymistä kutsutaan usein ujoudeksi, sen liittyessä sosiaalisiin tilanteisiin. Tutkimusten mukaan valkoihoisista 25 prosenttia on vetäytyvästi käyttäytyviä ja 30 prosenttia aktiivisesti uutta lähestyviä. Loput ovat taas siltä väliltä.

Intensiivisyys

Intensiivisyydellä tarkoitetaan voimaa, jolla ihminen ilmaisee tunteitaan ja mielialojaan. Se ei välttämättä tarkoita eroja itse tunteessa vaan siinä, miten voimakkaasti ihminen ilmaisee ne.

Korkeasti intensiivisellä tunteet kuohuvat ja näyttäytyvät muita ihmisia huomattavasti voimakkaampina. Hän on äänekäs ja dramaattinen. Suru on syvää ja ilo huikeaa auringon paistetta. Hän on mielettömän ihastunut tai kyllästynyt, ja ylireagoi toisten mielestä monesti asioihin. Kun hän suuttuu, aggressio voi purkautua ulos fyysisenä toimintana, kuten tavaroiden heittelynä. Hyvin intensiiviset henkilöt ovat usein loistavia esiintyjiä juhlissa ja näytelmissä, koska he osaavat eläytyä ja näytellä voimakkaita kohtauksia. Korkea intensiivisyys on sosiaalisissa suhteissa sekä positiivinen että negativiinen piirre. Ilon hetkinä onni tarttuu helposti muihin, mutta ärsytyksen hetkinä vetää myös muut negatiiviseen tunnetilaan, etenkin, jos henkilöllä on taipumus purkaa voimakkaasti aggressiotaan toisiin ihmisiin.

Matalasti intensiivisen tunneilmaisut ovat rauhallisia, hiljaisia ja kontrolloituja. Matalasti intensiivinen piilottaa tunteensa eikä ulkopäin pysty usein tunnistamaan hänen tunnetilojaan. Tällainen hillitty käytös on usein kulttuurissamme arvostetttua ja toivottua, mutta joskus se voi tarkoittaa myös todellisia ongelmia emootioiden ilmaisussa. Matalasti intensiivisen tunteet sivuutetaan helposti ja hän jää huomiotta vaikeissa tunnetiloissaan, koska ei tuo niitä esiin.

Mieliala

Synnynnäisen temperamentin katsotaan vaikuttavan myös siihen, onko ihminen etupäässää hyväntuulinen vai huonontuulinen. Temperamentiltaan positiiviset ihmiset ovat usein iloisia ja onnellisia. He hymyilevät ja nauravat paljon, ovat huolettomia ja optimistisia. Jo heidän ulkoinen olemuksensa antaa iloisemman vaikutelman kuin negatiivisen mielialan omaavan.

Negativiinen mieliala näkyy iloisuuden puutteena, vakavuutena, taipumuksena huolestua herkästi ja kantaa murhetta kaikista asioista. Se ilmenee myös taipumuksena olla jatkuvasti alakuloinen ja helposti ahdistunut. Negatiivinen mieliala näkyy myös jatkuvana huonotuulisuutena ja taipumuksena ärtyä pienimmästäkin asiasta.

Lähde: Liisa Keltikangas-Järvinen (2006), Temperamentti ja koulumenestys. WSOY. Tilaa kirja!

7 Comments

  1. Pirjo
    13.02.2008 at 12:53

    Kiinnostava artikkeli. Tunnistin ainakin itseni noista tyypittelyistä. Tällaiset jutut auttavat aina paremmin ymmärtämään omaa ja toisten käytöstä.

  2. Jasu
    13.08.2008 at 15:41

    Mitkä noista ominaisuuksista mahtavat olla pelkästään synnynnäisiä ja mitkä kasvuympäristöstä opittuja?

  3. Milla
    07.03.2009 at 15:25

    Kaikki temperamenttipiirteet ovat synnynnäisiä, mutta niiden ilmiasu muuttuu kasvatuksen ja kehityksen myötä. Temperamenttipiirteen määritelmään kuuluu piirteen perinnöllisyys. Tietyt piirteet ovat voimakkaammin perinnöllisiä.
    Kaikki temperamenttipiirteet ovat siis synnynnäisiä, mutta niiden ilmiasu muuttuu kasvatuksen ja kehityksen myötä. Esimerkiksi lapsi, jolla on synnynnäinen taipumus korkeaan intensiivisyyteen, kokee voimakkaita tunteita turhautumisen myötä. Se, näkyykö tämä turhautuminen hampaiden puremisena vai väkivaltaisena aggressiona, on kasvatuksen ja kehityksen määräämää.

  4. Mikko
    04.12.2009 at 21:12

    Oikein hyvä artikkeli. Tunnistin myös monia piirteitä. Useinhan ne ovatkin monenmoista piirteiden soppaa. Lisäksi elämän tilanne ja asiat vaikuttavat siihen miten reagoi.

    Silmään pisti seuraava lause:

    ”Helposti ärtyvä ihminen ei tule koskaan vähemmän ärtyväksi.”

    Jos ärtyminen ei johdu puhtaasti aivojen toiminnan häiriintymisestä. Niin että ärsyyntyminen on hyvin voimakasta ja hallitsematonta. Niin näkökantani mukaan ihminen voi tiedostamisen ja itsensä tarkkailun kautta kehittyä niin, että ajan kanssa myös taipuvuus ärtyyntymiseen vähenee.

    Mitä mieltä olette?

  5. Elina
    30.03.2010 at 08:29

    Suosittelen lukemaan noita Keltikangas-Järvisen kirjoja! Tässä jutussa on esitetty oleellisia piirteitä, mutta kirjoista asia selviää perusteellisemmin. Niissä on selitetty myös, mitä temperamentti ylipäänsä on, miten sitä on tutkittu ja mitä mieltä eri tutkijat ovat.

  6. Eclipse
    01.12.2010 at 11:16

    Mielenkiintoinen artikkeli, tunnistin itsessäni tiettyjä temperamenttityyppejä 🙂 Tämän jaksoi helposti lukea loppuun asti ja sain samalla vinkkejä psykologian persoonallisuuskirjoitelmaani, joka ei ole enää kuin päivän myöhässä =D

  7. 25.08.2017 at 00:44

    I see you don’t monetize your page, don’t waste your traffic, you can earn additional cash every
    month because you’ve got high quality content. If you want to know how to make extra bucks, search for:
    best adsense alternative Wrastain’s tools

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *