Oletko takertuja vai itsenäinen kumppani?

Millainen lapsuudenkoti, sellainen parisuhde? Tunnista kiintymysmallisi ja sen vaikutukset parisuhteeseen.

1. Turvallisesti sitoutuneella on myönteinen käsitys itsestään. Hän kykenee viettämään aikaa yksin eikä murehdi sitä, etteivät muut hyväksy häntä. Turvallisesti sitoutuneiden parisuhteessa on kaksi erillistä "minää". Suhteen seksuaalisuus kehittyy vuosien myötä. Turvallisesti sitoutununeen lähellä on helppo olla, koska hän hyväksyy toiset ihmiset sellaisina kuin he ovat.

2. Itseriittoisesti sitoutuneella on myönteinen käsitys itsestään, mutta kielteinen puolisostaan. Kumppania käytetään vastaamaan omiin tarpeisiin. Itseriittoisen on vaikea kohdata pettymyksiä. Hän tukahduttaa tai kieltää läheisyyden tarpeensa, koska pelkää sitä. Suhteessa taistellaan vallasta ja seksi voi saada addiktiivisia muotoja.

3. Takertuvasti sitoutunut luo suhteita, joissa on voimakkaita tunnevaihteluita, ehdollistettua rakkautta, kontrollia, mustasukkaisuutta ja seksuaalista manipulointia. Jos takertuja ei saa haluamaansa, hän kokee, etteivät muut arvosta häntä. Seksuaaliselle läheisyydelle ei ole tilaa.

4. Regressiivisesti sitoutunut toivoo suhdetta, joka vaatii syvää keskinäistä riippuvuutta ja yksimielisyyttä. Hän vastustaa toisen erilaisuutta, luovuutta ja tarvetta yksin oloon, sillä hän kokee ne uhkaksi omalle olemassaololleen. Hänen sisällään vallitsee ristiriita itsessä olevan lapsen ja aikuisen välillä. Hän heittäytyy lapseksi silloin, kun toinen pyrkii eriytymään pakottaakseen tämän takaisin riippuvuuteen. Suhteeseen liittyy paljon vihaa ja riitelyä. Viha voi saada seksualisoituessaan lapsenomaisen koston ja sadomasokismin muotoja.

Takertuvasti sitoutunut luo suhteita, joissa on voimakkaita tunnevaihteluita

5. Pelokkaasti sitoutuneella on kielteinen käsitys itsestä ja kumppanista. Hän antaa päätösvallan kumppanille, mutta vastustaa tätä mielessään. Hän pelkää haavoittuvansa, jos päästää kumppanin lähelleen. Suhde saattaa alkaa tilanteesta, jossa otetaan se, kenet satutaan saamaan. Pelokkaasti sitoutunut pitää yllä suojamuureja ja säilyttää omaa yksityistä maailmaa, jota ei jaa puolison kanssa. Hän väistelee konflikteja. Jatkuva varuillaan olo estää antautumasta täysillä seksuaaliseen suhteeseen.

6. Hoivakiintynyt on vakuuttunut omasta kaikkivoipaisuudestaan ja merkityksestään. Hän on pienestä saakka tottunut hoitamaan muita tunteakseen itsensä tarpeelliseksi. Hän valitsee kumppanikseen usein hoivattavan, jota voi muovata. Aggression tunteita pidetään piilossa ja seksuaalinen intohimo on vähäistä tai puuttuu jopa kokonaan.

7. Epäkypsästi sitoutunut on ripustautunut toiseen epäterveellä tavalla. Parisuhde nähdään omistussuhteena, jossa toisen omistaminen antaa tunteen onnistumisesta ja merkityksestä omalle itsetunnolle. Uskottomuus ja kumppanille valehtelu ovat osa suhdetta. Se saattaa olla paitsi henkisesti myös fyysisesti väkivaltainen.

8. Uhrisitoutuneella on traumaattinen menneisyys. Hän on parisuhteessa objekti eikä usko voivansa vaikuttaa elämänsä kulkuun. Hän toistaa lapsuutensa traumaa hakeutumalla suhteisiin, joissa ilmenee seksuaalista mitätöintiä, hyväksikäyttöä tai jopa sadismia. Hän hakee tiedostamattaan arvottomuuden kokemusta. Hän pelkää ristiriitoja ja välttää niitä oman hyvinvointinsa kustannuksella. Frigiditeetti ja impotenssi ovat tyypillisiä uhrisitoutuneiden ongelmia.

9. Etäisesti sitoutunut ei kykene luomaan intiimiä suhdetta puolisoonsa ja kokee itsensä ulkopuoliseksi. Hän on usein tullut varhaislapsuudessaan niin loukatuksi perusläheisyydentarpeissaan, että häneltä puuttuu kokemus rakastavasta ja läheisestä suhteesta toiseen ihmiseen. Hänelle seksuaalisuus on mekaanista ja suorittavaa. Tunteet koetaan pelottavina.

10. Aikuismaisesti sitoutunut on joutunut pienestä asti pikkuvanhaan huoltajan rooliin, mikä on tyypillistä alkoholistiperheen lapsille. Lapsuudessa luovuudelle ja turvallisuudelle ei ole ollut tilaa. Puoliso valitaan usein arvostetun aseman kautta. Suhde on kaverillinen. Seksuaalisuudesta puuttuu tunnetaso, se on jäykkää ja suorittavaa.

11. Lapsi-vanhempi-sitoutuminen on melko yleistä parisuhteessa. Monet naiset valittavat, että perheessä mies on yksi lapsi lisää. Tällainen mies on kuin 9-10-vuotias poika, joka harrastaa paljon asioita, mutta ei omaa aikuisen miehen seksuaalisuutta. Myös nainen voi olla tyttö, joka leikkii "prinsessaunelmaa" ja toteuttaa satuaan puolison kautta. Hän on seksuaalisesti vielä tyttö.

12. Ylivastuullisesti sitoutunut hakee turvaa ja valtaa kantamalla vastuun kaikesta mahdollisesta. Hän valitsee avuttoman kumppanin, jotta voi itse päteä. Seksuaalisuus on hänelle mitätön asia: sille ei ole aikaa, kun on niin paljon tekemistä. Selibaatti on keino kostaa avuttomaksi koetulle puolisolle.

13. Lisääntymis-sitoutunut on yleensä nainen, joka haluaa itselleen ennen kaikkea lapsia. Hän ja lapset ovat yhtä: mies taustahahmo. Seksuaalisuus on valjastettu vain lasten tekoon, muuten sillä ei ole merkitystä. Tyypillisesti taustalla on malli: äiti selvisi ilman miestä, niin myös tytär.

14. Hyötysitoutunut on valinnut puolison tiettyä tarkoitusta varten, kuten pönkittämään itsetuntoa. Tällöin puolisoksi valitaan mahdollisimman kaunis tai rikas ihminen. Seksuaalisuudessa kohtaavat kaksi toisistaan hyötyä saavaa, eivät aidot rakastavaiset.

15. Hyväksikäyttävästi sitoutunut on valinnut kumppanin tiettyä tarkoitusta varten, esimerkiksi henkilöksi, jolle kostetaan kaikki lapsuuden rankat kokemukset. Viha ja ahdistus heijastuvat rakasteluun riistävänä, aggressiivisena ja tuhoavana käyttäytymisenä.

Despootin käytös on täynnä pahuutta ja perheen kärsimys on suurta

16. Despoottisesti sitoutunut on perheensä hirmuvaltias. Hän näkee puolison ja lapset oman itsensä jatkeena, jotka on valjastettu täyttämään despootin tarkoitusperiä. Pohjimmiltaan hän vihaa itseään ja muita, mutta ei myönnä sitä. Elämä pyörii despootin ympärillä. Perheen elämä on tuhoisaa, täynnä kaaosta ja pelkoa. Puoliso pakotetaan täyttämään despootin haluja. Despootin käytös on täynnä pahuutta ja perheen kärsimys on suurta. Despootti ei myönnä aiheuttamaansa tuskaa.

17. Perverssisti sitoutuneen taustalla on henkistä, emotionaalista tai seksuaalista hyväksikäyttöä ja traumaa. Menneisyyden ahdistus kanavoidaan pakonomaiseen seksuaaliseen käyttäytymiseen. Hän pakottaa kumppanin seksiin, jollaista itse haluaa, vaikka puoliso tuntisi siinä itsensä hyväksikäytetyksi. Hän kokee itsensä seksuaalisesti itsetuntoiseksi normaaliksi mieheksi/naiseksi. Seksi antaa hänelle valtaa, hallinnan tunnetta ja hetkellistä helpotusta. Parisuhde on seksuaalisesti epäterve.

Miten huonosta kiintymysmallista pääsee eroon?

Ihmiset, jotka ovat saaneet lapsuudessa osakseen riittävää huolenpitoa, selkeitä rajoja ja kokemusta tunteiden kuulemisesta, kykenevät intiimiin parisuhteeseen paremmin kuin näistä vaille jääneet. Lapsuudessa koetut kaltoinkohtelut ja emotionaalinen tunnekylmyys synnyttävät traumoja, jotka voivat käsittelemättöminä vaikuttaa elämään vuosikymmenienkin jälkeen.

Niin kauan kuin lapsuudessa pettymyksiä kokenut aikuinen jää – osin tiedostamattaan – odottamaan vanhempien muuttumista, jotta voi alkaa elää omaa elämäänsä, hän on kiinni vanhemmissaan epäterveellä tavalla. Traumoista vapautuminen edellyttää henkilökohtaisen vastuun ottamista niiden työstämisestä. Jos näin ei tee tai ei edes tajua menneisyyden tapahtumien vaikutusta elämäänsä, traumat heijastuvat parisuhteeseen vahingoittavasti. Kun omista sitoutumismalleistaan tulee tietoiseksi, niiden epäterveisiin piirteisiin voi vaikuttaa ja täten päättää, millaisia ihmissuhteita on omalta osaltaan rakentamassa.

Vaikea lapsuus ei estä rakentamasta hyvää parisuhdetta

Vaikea lapsuus ei estä rakentamasta hyvää parisuhdetta. Parhaimmillaan parisuhde voi auttaa jopa parantumaan menneisyyden haavoista. Vastaavasti hyvä ja turvallinen lapsuus ei takaa automaattisesti onnellista avioliittoa. Parisuhde sisältää aina vaikeuksia ja kehityshaasteita, joihin reagoiminen ohjaa suhdetta tiettyyn suuntaan.
Mitä syvemmät traumat ja mitä vähemmän itsetuntemusta meillä on, sitä vaistonvaraisemmin valitsemme sopivaksi luulemamme puolison. Monet ajautuvat suhteeseen, mutta myös tämä ajautuminen on alitajuinen valinta. Ei ole sattumaa, kenet valitsemme, vaan valinta tapahtuu jollakin tavalla lapsuudessa koettujen ihmissuhteiden mukaisesti. Ihminen, johon rakastumme, tuntuu tutulta, koska hän muistuttaa meitä aiemmista ihmissuhteistamme – vanhemmistamme.

Erityisesti ne asiat, jotka ovat lapsuuden ihmissuhteissa jääneet kaikkein keskeneräisimmiksi, vaikuttavat vahvasti puolison valintaan. Pyrimme ratkaisemaan elämämme perusongelman puolison kautta ja kanssa. Toivomme, että se puoli meissä, joka ei saanut tilaa lapsuudessa, tulisi kuulluksi ja hyväksytyksi parisuhteessa.

Lähde: Kaija Maria ja Lari Junkkari (2006). Läsnä ja lähellä. Seksuaalinen viisaus parisuhteessa. Otava. Tilaa kirja!