Vanhempien eron kokeneet saavat kotoa erilaisen perinnön kuin ehjien perheen lapset. Millainen malli kulkee mukana?

Eroperheiden lapset tuntevat aina sisimmässään kateutta ehjien perheiden lapsia kohtaan. Näin kirjoittaa eroseminaariohjaaja ja -kouluttaja Marianna Stollbow kirjassaan Vanhempieni kaltainen (WSOY, 2016) esitellessään yhdysvaltalaisen psykologin Judith Wallersteinin tutkimustuloksia ja verratessaan niitä oman kirjansa haastateltaviin. Wallersteinin mukaan eroperheen lapset ajattelevat usein, että yhdessä pysyneiden vanhempien lapset ovat saaneet elää huolettomamman lapsuuden kuin eroperheiden lapset. Stollbow puolestaan muistuttaa, ettei todellisuudessa ehjien perheiden elämä ole aina ollut pelkästään huoletonta, mutta useimmiten niissä on ollut enemmän vapautta, koska lapsilla ei ole ollut jaettuja tapaamisaikoja tai vuoroasumista lapsuudessaan.

Pelko ja epäusko omasta onnistumisesta

Vanhempien eron kokemus vaikuttaa myös lasten uskoon omaan parisuhteeseensa. He saavat vanhempien erossa opin, että mikä vain suuri asia voi elämässä kadota ja hajota. Jättääkö tämä syvälle sisimpään epäilyksen siemenen, ettei minunkaan suhteeni voi koskaan täysin onnistua?

Eroperheiden lapset eivät ole saaneet kotoa oppia, miten asioihin ja ristiriitoihin löytyy ratkaisu ja miten kriisiin voi saada apua. Marianna Stollbown kirjaansa haastattelemien eroperheiden lasten yhtenäinen kokemus oli, että oman parisuhteen solmimisen taustalla vaikutti aina eron mahdollisuuden pelko. Yleistä oli myös epäusko suhteen onnistumiseen.

Lisää ymmärrystä

Eroperheiden lapset eivät ajatelleet, että ”kyllä ne lapset sopeutuvat tilanteeseen”. Päinvastoin he korostivat, ettei vanhempien eroon sopeuduta millään tavalla. Elämä jatkuu vain, koska sen on jatkuttava. Vanhempien eron jälkeen maailma ei näyttäydy enää koskaan täysin samanlaisena.

Vahvuuudekseen eroperheen lapset kokivat lapsen aseman ymmärtämisen ja kyvyn tarkastella vanhempiensa eroa uudelta kantilta. Oma ero lisäsi ymmärrystä vanhempien eroa kohtaan, etenkin sen osapuolen toimintaa kohtaan, jota aiemmin ei ollut käsittänyt.

Lähde: Marianna Stollbow (2016). Vanhempieni kaltainen. WSOY. Tilaa kirja!