Miehillä ja naisilla on erilainen tapa suhtautua vastoinkäymisiin. Miten surutavat eroavat toisistaan?

Tutkimusten mukaan sukupuolella on merkitystä siihen, miten ihminen reagoi taumaattisiin tapahtumiin ja kuinka hän kykenee käsittelemään traumaattisia kokemuksia.

Tyypillisesti naiset reagoivat kriisitilanteeseen voimakkaammin kuin miehet, mutta pitkällä tähtäimellä naiset pystyvät käsittelemään traumaattisia kokemuksia miehiä paremmin. Miehillä on havaittu olevan pitkään jatkuvia psyykkisiä ongelmia naisia enemmän.

Maskuliininen ja feminiininen suru

Kriisipsykologi Soili Poijula on jakanut ihmisten surukäyttäytymisen feminiiniseen ja maskuliiniseen suruun. Periaatteessan näitä voi esiintyä kummallakin sukupuolen edustajalla ja yhtäaikaisestikin, mutta on yleisempää, että feminiiniset surutavat yhdistyvät naisiin ja maskuliiniset miehiin.

Maskuliinisen ja feminiininen surun on todettu eroavan toisistaan ainakin kolmessa suhteessa. Ensinnäkin eroja löytyy tunteiden säätelyssä. Miehet ilmaisevat tunnetilojaan ja puhuvat tunteistaan huomattavasti rajoittuneemmin verrattuna naisiin. Maskuliiniset surijat tuntevat tunteita näyttämättä niitä ulospäin.

”Maskuliiniset surijat tuntevat tunteita näyttämättä niitä ulospäin.”

Toinen ero löytyy ajattelun käytöstä selviytymiskeinona. Miehet valitsevat useammin päämääräsuuntautuneen ja ongelmanratkaisuun pyrkivän käyttäytymisen tunteiden ilmaisun sijaan. Naiset puolestaan ilmaisevat suruaan ja ahdistustaan usein vahvoin reaktioin.

Kolmas ero on toiminnassa. Miehet purkavat menetyksen aiheuttaman surun useammin toimintaan. Miehet keskittyvät tekemään mieluummin jotakin itsekseen tai ryhmässä kuin pohtimaan suruaan. Naiset puolestaan hakevat usein tukea sosiaalisista verkostoistaan ja läheisille puhumisesta.

Miesten ja naisten eri selviytymistavat

Suremistapa vaikuttaa myös selviytymisstrategioiden valintaan. Feminiinisten surijoiden strategioihin kuuluu monesti sosiaalisen tuen hakeminen, ajan antaminen tuskan täydelle kokemiselle, tunteiden avoin ilmaiseminen ja velvollisuuksien rajoittaminen.

Maskuliinisten surijoiden strategioita taas voivat olla ajatusten ja tunteiden eristäminen pois mielestä velvollisuuksien hoitamiseksi, ruumiillinen liikunta, huumori, seuran etsiminen ja yksinäisyyteen vetäytyminen.

Lähde: Soili Poijula (2005), Surutyö. Kirjapaja.