Kysymykset

Ajaudun väkivaltaisiin suhteisiin

Olen noin 50-vuotias sinkkunainen Etelä-Suomesta. Taas kerran havahduin olleeni
toinen osapuoli suhteessa, jossa mies haluaa alistaa, vähätellä,
nimitellä, ja määräillä jopa väkivallan avulla. Olen kaksi kertaa
eronnut: olen ollut naimisissa ja avoliitossa. Lisäksi minulla on ollut
jokunen yritys seurustella pidempään.

Lapsuudenkodissani koin läheltä väkivaltaa, ja äitini oli usein
mielisairaalassa hermoromahduksien takia. Kärsin lapsena
masennuksesta. ”itini kävi käsiksi minuun ja isäni käytös oli
välttelevää. En kokenut olevani rakastettu. Minulle annettin vastuut ja
velvollisuudet siivouksista, nuorempien sisarusten hoidosta,
tiskaamisesta jo aivan pienestä. Lapsuudenkodin perhe-elämä oli riitaisaa
kaikin puolin. Velipuolelleni isäni antoi jatkuvasti nahkavyöstä, jota
kuuntelin pelokkaana. Pelkäsin, että isäni löisi minuakin.

Miten pääsisin eroon näistä lapsuuden traumoista? Olen ollut terapiassa
ennenkin, ja olen eläkkeellä kokemani masennuksen takia. Tällä hetkellä
en ole masentunut, vain surullinen purkautununeen kihlauksen takia.
Haaveilin kesähäistä, jotka osoittautuivat mahdottomaksi, kun mies kävi
käsiksi minuun: tönäisi taaksepäin, mutta onneksi en kaatunut tai
loukannut itseäni. Mutta yksi kerta riittää, en jäänyt odottamaan
lyöntiä tai jotain pahempaa.

Miksi vedän puoleeni väkivaltaisia tai masentuneita miehiä tai
alkoholisteja? Haluaisin päästä irti noidankehästä, jossa olen. Mitä
teen? Haluaisin tasapainoisen miehen, joka ei juo ei polta ja on
uskossa, kun itsekin olen uskossa. Ajattelen surullisena yksinäistä
vanhuutta, joka muuten on edessä. Kun joku silloin pitäisi kädestä.

nimim. Surusilmä

Psykologi Kaisa Malinen vastaa

Hyvä nimimerkki Surusilmä, lähtökohtasi elämään ovat olleet vaikeat. Jokainen lapsi ansaitsee kokemuksen siitä, että on rakastettu, mutta kohtaamasi välinpitämättömyys ja raakuus vanhempiesi puolelta ei ole jättänyt sinulle tilaa elää lapsuuttasi. Vanhemman mielenterveysongelmat voivat lapsen silmissä näyttää pelottavilta, varsinkin jos hänellä ei ole aikuista tukenaan käsittelemässä tätä asiaa. Vaikeissa perhetilanteissa toivoisi, että lapselle löytyisi vaikka perheen ulkopuolelta edes yksi aikuinen, johon luottaa ja jolta saada välittämistä.

Itsensä tunteminen ja rakastaminen rakentavat pohjan toimivalle parisuhteelle

On hyvä, että olet osannut hakeutua terapiaan kokemasi jälkeen. Lapsuutesi kulkee koko elämäsi ajan muistoissa mukanasi, mutta on toinen asia, kuinka se heijastuu elämääsi. Nyt aikuisena pystyt toivottavasti aikuisen voimavaroin käsittelemään ja käymään läpi joitakin asioita, jotka lapsuudessa jäivät kesken.

Toiveesi tasapainoisesta parisuhteesta ovat täysin oikeutettuja. Eivätkä myöskään vaatimuksesi puolisolle kuulosta kertomasi mukaan kohtuuttomilta. Toivon kuitenkin, ettei parisuhteen kaipauksesi hallitse elämääsi niin, että ryhdyt parisuhteeseen "hinnalla millä hyvänsä". Sellaisen kumppanin löytäminen, jonka kanssa pystyy rakentamaan tasapainoista ja onnellista parisuhdetta, ei ole itsestäänselvyys. Ikävä tosiasia on, ettemme kaikki ehdi kohdata tällaista ihmissuhdetta koko elämämme aikana.

Itsensä tunteminen ja rakastaminen rakentavat pohjan toimivalle parisuhteelle. Oletko koskaan pohtinut, onko rakkauden ja välittämisen kaipuusi taustalla myös kaipuu itsesi rakastamiseen? Kun rakastaa itseään, on helpompi odottaa ja ottaa vastaan myös toiselta arvostavaa suhtautumista.

No Comment

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.