Olen 33-vuotias mies ja tyttöystäväni on 23 vuotta. Olemme seurustelleet
muutaman vuoden, mutta nyt vaikuttaa, että suhteemme kariutuisi.
Tyttöystäväni on jo jättänyt minut ja kertonut, että pääsyy eroon on
raivokohtaukset, joita olen suhteen aikana saanut 3-4 kappaletta.

Raivokohtaukseni ovat tulleet riitelyn seurauksena. Olen heitellyt tavaroita
lattialle, rikkonut telkkarin, kaatanut hyllyjä ym. Ihmisiin en ole koskaan kajonnut. Varmaan yksi syy näihin kohtauksiin on, etten ole hyvä riitelemään. En saa huudettua kiukkuani pihalle.
Yleensä olen hiljaa ja mökötän päiviä, ja minun on vaikea pyytää anteeksi.
Toiseksi viimeisen raivarin jälkeen vannoin, ettei tälläistä kohtausta tule
enää, vaan huudan kiukkuni ulos, mutta toisin kävi.

Nyt minut on sitten jätetty. Olen yrittänyt saada tyttöystävääni takaisin
vannomalla, etten enää raivoa ja luvannut puhua enemmän.
Luottamusta on vaikea saada takaisin. Hän pelkää, että vaikka kuinka vannon,
niin joskus tulevaisuudessa saisin taas raivarin. Itse uskon, että raivareita
ei enää tulisi, koska panoksena on suhteen menetys. Rakastan tyttöystävääni paljon ja
haluaisin saada hänet luottamaan minuun. Onko mahdollista, että raivareita ei enää tulisi ja voisin muuttua avoimemmaksi?

Nimim. Aksu

Psykoterapeutti Heli Vaaranen vastaa

Aksu, tyttöystäväsi on jättänyt sinut raivokohtauksiesi vuoksi. Mietin sitäkin, että sinun iässäsi 10 vuoden ikäero on hyvin merkittävä, joten on mahdollista, että odotitte eri asioita elämältänne.

Olet päätellyt, että raivokohtaukset johtuvat hiljalleen kertyvästä suuttumuksesta, jota et saa puretuksi. Sosiaaliantropologi Helen Fisherin tutkimukset kertovat, että nainen on perinteisesti etsinyt puolisosta turvaa itselleen ja perheelleen. Kotona raivoava mies antaa juuri päinvastaisen signaalin, joten olen iloinen, että haluat selvittää asiaasi.

Nainen on perinteisesti etsinyt puolisosta turvaa itselleen ja perheelleen

Monilta suomalaisilta puuttuu hyvin harjoiteltu ajatusten vaihto tilanteissa, joissa ollaan eri mieltä. Myös suomalaisessa kasvatusperinteessä tunteiden näyttäminen on ollut pitkään ei-toivottua käyttäytymistä. Ongelmasi vaativat toimenpiteitä, jotta tulevaisuudessa kumppanisi voisi rakentaa kanssasi hyvää elämää. Hyvään elämään ja rakkauteen kuuluu avoin keskustelu sekä anteeksipyytäminen. Sinulla Aksu on tämä ja monia muita hyviä asioita edessäsi.

Olisi tärkeää selvittää, mistä sisäinen raivo johtuu. Tavallisimmin nuoret parit riitelevät ajankäytöstä, kotitöistä, rahasta ja seksistä. Jossakin kaukana riidan takana on todellinen syy: läheisyyden pelko tai menettämisen pelko, tai vakkapa liika itsekkyys ja halu käyttää valtaa. Monet meitä sisäisesti ohjaavat motiivit tulevat lapsuudessa koetusta turvattomuudesta. Se, mitä olisit tarvinnut isältäsi tai äidiltäsi; sitä tarvitset nyt kumppaniltasi. Ehkä turvallisuus on sinulle hyvin tärkeä asia, ja jokin ulkoinen uhka parisuhdettasi kohtaan saa sinut raivon valtaan?

Vielä kulttuurillemme on ominaista vaiettu häpeä ja kovat suorituspaineet. Ellet ole ylpeä itsestäsi yhteiskunnan asettamien mittareiden mukaan, voit tuntea häpeää, joka muuttuu raivoksi.

Voit lunastaa toisten luottamuksen itseesi pienillä näytöillä

Miettimällä näitä syitä ja käymällä keskusteluja läheistesi kanssa, opit tuntemaan itseäsi paremmin. Tee lista sinua vaivaavista asioista ja ratkaise ne yksi kerrallaan, ajan kanssa. Opit myös elämään oman sydämesi mukaan kuuntelematta ulkopuolisia mittareita. Kun kerrot siitä, mitä sinä tarvitset ja kaipaat ja mitä haluat itsestäsi antaa, sinusta tulee inhimillinen kumppani, joka voi myös tukea toista. Kerro itsestäsi enemmän mutta tiedosta, että rakkaus on aina riski, sen voi aina voittaa tai menettää. Rakkaus on rohkeiden laji.

Voit lunastaa toisten luottamuksen itseesi pienillä näytöillä. Vain teot osoittavat, että olet oppinut käsittelemään kielteisiä tunteita. Sinun olisi ensin opittava puhumaan itsesi ulkopuolisista asioista. Kun luet paljon ja keskustelet kirjoista tai elokuvista, alat antaa arvoa ajatuksillesi ja tunteillesi, jotka puhut ääneen. Anna itsesi kokea iloa, surua, naurua ja itkua. Ihminen ei ole koskaan valmis, vaan paremminkin kuin keskeneräinen taideteos. Sinun taideteoksesi valmistuu vielä.