Riidan kolme vaihetta
Riita etenee usein tutulla kaavalla. Tutustu riitelyn kolmeen vaiheeseen.
Amerikkalaisen parisuhdetutkijan John Gottmanin mukaan erimielisyyksien selvittelyt parisuhteessa noudattavat kolmivaiheista kaavaa. Jokaisessa näistä vaiheista tyytyväisten ja tyytymättömien parien toiminta poikkeaa toisistaan.
1. Aiheen määrittely
Tässä vaiheessa jompikumpi puolisoista tuo esiin aiheen, johon liittyy erimielisyyttä. Tyytyväiset puolisot vahvistavat toistensa ajatuksia esimerkiksi nyökyttelemällä ja kertomalla ymmärtävänsä toisen kokemuksia. He ilmaisevat, että kuuntelevat toisiaan. Tämä ei tarkoita, että he olisivat samaa mieltä, vaan että he hyväksyvät toistensa tunteet.
Tyytymättömien parien riita puolestaan käynnistyy siten, että kumpikin kumppaneista keskittyy oman näkökulmansa esittämiseen sen sijaan että kuuntelisi toista.
”Erimielisyyksien vaiheessa tunteet alkavat ottaa vallan.”
2. Erimielisyys vaihe
Erimielisyyksien vaiheessa tunteet alkavat ottaa vallan. Puolisot lukevat toistensa ajatuksia. Tyytymättömillä tämä ajatustenluku on kielteisemmin värittynyttä. Tämä riidan vaihe sisältää paljon metakommunikaatiota eli kommunikaatiota kommunikaatiosta.
Tyytyväisillä pareilla tällainen puhe johtaa usein yhdenmielisyyteen, tyytymättömillä väittelyyn. Tyytyväisten parien erimielisyyden vaihe sisältää myös korvaavaa toimintaa, kuten hyväksynnän ilmausta tai huumoria, kun taas tyytymättömillä tällaista on vähemmän.
3. Neuvotteluvaihe
Neuvotteluvaiheen tavoitteena on molempia tyydyttävä ratkaisu. Tyytymättömillä pareilla riita voi tosin katketa jo ennen tämän tavoitteen täyttymistä. Heillä erimielisyydet jäävät tyytyväisiä useammin vastakkainasetteluksi tai toisistaan kaukana olevien ratkaisuehdotusten esittelyksi.
Lähde: John Gottman (1994). What predicts divorce? Hillsdale, NJ: Lawrence Erlbaum Associates.
6 Comments
Haluaisin tässä kommentoida kaikkia aiheita, joita tänään olen täältä lukenut. Mielestäni hyviä neuvoja olen täältä lukenut, toivon vaan, että sain imettyä niistä sen verran itseeni (muistiini) että pystyn niitä käytännössä toteuttamaan.
Olen suhteessa mököttäjä-miehen kanssa. Emme ole tavanneet melkein viikkoon, hän ei vastaa puhelimeen, eikä tekstareihin, ei mihinkään. Kaikenlisäksi tälläkertaa hän antoi ymmärtää, että syy on minussa, olin satuttanut häntä fyysisesti koittaessani herättää hänet.
Yleensä hän ei kerro syytä viikon-kahden mökötyksiinsä. Asumme eri talouksissa.
Mut se siitä, ois muuten kiva, jos täältä ois löytynyt jotain aiheesta ”Mökötys” puhumattomuus …
Kiitos näistä teidän artikkeleistanne täällä. 🙂
Mitä jos mies haastaa riitaa, eli takertuu pikkuasioihin ja tekee niistä riidan?
Jätä mies joka mököttää viikkotolkulla. Löydät järkevämmän miehen joka osaa puhua.
Minun mieheni oli pari viikkoa vihoissansa minulle, halusi minut pois asunnosta heti. Halusin jutella asiasta mutta kun mies on niin vihoissansa ja vihaa täynnä, että ihan mies kuohuu, niin ei siinä mikään auta.
Olen tullut siihen tulokseen että kyseinen mies tarvitsee enemmän terapiaa kuin naista. Ei siihen nainen auta vaikka miten yrittäisi jutella, koska hän ei ole psyykkisesti terve.
Kaikkille naisille neuvoksi:pysykää kaukana psyykkisesti sairaista miehistä, te ette saa heitä terveiksi!!
Taru
Olen elänyt mököttäjän kanssa jo 20 vuotta. Meillä on teini-ikäinen lapsi. Seurustereluaikana mökötys oli tosi pahaa, mutta kun lapsi syntyi, se oli meille niin arvokas tapahtuma, että suhteemme muuttui ja mieheni lopetti mököttämisen ihan kokonaan. Kykenimme riitelemään normaalilla tavalla ilman pitkiä mykkäkouluja. Kun lapsi täytti 10 vuotta, mykkäkoulut taas alkoivat ja nyt ne on pahentuneet niin, että olen epätoivon partaalla. Olen yrittänyt kaiken mahdollisen. Ehdottanut terapiaa, puhunut hyvällä ja pahalla. Yrittänyt antaa samalla mitalla. Mikään ei auta. Pienestäkin erimielisyydestä seuraa 1-2 viikon mykkäkoulu. Tätä on kestänyt n. 3 vuotta.
Suurin huoleni tällä hetkellä on, miten toimin, koska en tiedä mikä on lapselleni parasta. Ero vai yhdessäolo? Silloin kun mykkäkoulua ei ole, olemme erittäin onnellisia sekä puolisoina että perheenä . Rakastamme toisiamme edelleen hyvin paljon. Aina sovinnossa tuntuu, että en ikinä voisi elää ilman miestäni ja perhettäni. Kaikki muut asiat ovat hyvin. Olen aivan umpikujassa. Perhettäni ja lapseni elämää en haluaisi rikkoa. Lapsi rakastaa myös isäänsä hyvin paljon ja sanoo, että ei ikinä selviäisi erosta. Jos lasta ei olisi harkitsisin varmasti eroa vakavasti.
Mitä teen, onko ero ainoa vaihtoehto?
täälläkin mökötetään…. olemme seurustelleet puoli vuotta
Tuli riitaa koska minä esitin henkilökohtaisia kysymyksiä enkä halunnut tälläkertaa antaa periksi ( ninkun ennen tein) vaan odotin vastauksia
Kysymykset oli koskien; miksi olemme etääntyneet ? jne.. parisuhdetta ja luottamusta koskien
Sain kuulla ”mene ulos minun talostani” ja minua ei tarvitse kahdesti käskeä, aloin keräämään tavaroitani, yhtäkkiä poikaystäväni alkoi heittämään niitä pihalle sikinsokin…
meillä on yhdessä ostettu auto, jonka ajattelin sitten ottaa kärrätäkseni tavarat omaan kotiini ( luojan kiitos asumme eri osoitteissa) mutta hän oli auton ottamista vastaan – mutta siinä pidin pääni,
koetimme puhelimitse jutella, ei tulosta, hän sanoi ottavansa omaa aikaa, eikä tiedä kuinka paljon sitä tarvitsee…. hiljaisuutta ollut nyt kolme päivää… viime puhelun aikana sanoin että hän on sitten se kuka ottaa yhteyttä kun on aikansa ottanut…. vaatii hillitöntä itsekuria minulta olla soittamatta tai viestimättä koska Itse olen puhuja ja selvittelijä, haluaisin jutella ja sopia samantien,
saa huutaa, saa raivota, mutta sopia pitää osata – kaikilla on oikeus tunteisiin
joten, koen painostavana ja alistamisena mykkäkoulun, tämä ei ole ensimäinen kerta…. jotenkin aina tuntuu että puuttuu siltä kaikenlainen ymmärrys ja osanotto mihin tahansa tunteisiin – tunteita ei saa näyttää, varsinkaan vihaa, stressiä, masennusta,
kaikki on hyvin silloin kun olen iloinen ja maksan… ehdotti jopa että ostasin hänen veneestään puolet – näin saisi ostettua uuden jääkapin jne sinne kun tulisi hänelle edullisemmaksi kun maksettaisiin kaikki puoliksi ….. kuulostaako teistä ehdotus kummaliselta ? …. no enpä ole asiaa ottanut kantaa enkä puolikasta venettä ostanut häneltä…
Kohtalotoverit mököttäjien puolisot – kaikille tsemppiä kestää…
>meippi:
>Kaikkille naisille neuvoksi:pysykää kaukana psyykkisesti
>sairaista miehistä, te ette saa heitä terveiksi!!
eiköhän se toimi puolinjatoisin. toisaalta, jokaisessa meissä on vikamme.
entäs kun jo tuossa ekassa eli ”aiheen määrittelyvaiheessa” aletaan solvaamaan, ts ei enää riidellä mistään asiasta vaan riitely menee yleisemmäksi. Miten moisen voisi välttää, osaako joku neuvoa?
ja miten voisin oppia antamaan toisen (=temperamenttisempi) suuttua niin, ettei minun (=tasaisempi) ilmeeni värähtäisi tai toinen muuten kokisi, että tuomitsen reagointinsa.
Osaako joku suositella hyvää lukemista perinteisen temperamenttinen vs tasainen ongelman ratkaisemiseen?