Suurin osa parisuhteen ongelmista, johtuu lapsuuden käsittelemättömistä ongelmista. Millaiset eväät sinä sait?

Kaikki ihmiset kantavat lapsuudenkodista saamansa elämän mallin mukanaan läpi elämän ja kun kaksi aikuista sitoutuu toisiinsa, on heillä molemmilla omat mallinsa, joiden yhteensovittaminen voi olla haasteellista. Kumman tavalla käsitellään ja sovitaan riitoja, entä kumman tavalla vietetään joulua?

Toisten mielestä on hyvä heittää kummankin lapsuudenkodin tavat romukoppaan ja rakentaa oman perheen malli, kun taas toiset eivät pääse irti lapsuudenkodin malleista ja tavoista, vaikka haluaisivatkin.

Tutkimusten mukaan suuri osa parisuhteen ongelmista juontuu lapsuuden käsittelemättömistä ongelmista, jotka nousevat esiin parisuhteen eriytymisvaiheessa. Parisuhteessa eläminen merkitsee irtautumista lapsuudenkodista ja perheestä sekä liittymistä puolisoon. Fyysinen irtautuminen lapsuudenperheestä on usein melko helppoa, kun taas tutuista malleista ja tavoista on vaikea päästä eroon.

Elämisen mallit

Elämisen mallit ja asenteet muuttuvat hitaammin kuin ympäröivä maailma. Nykyisin perheiden ongelmat ovat perheen sisäisiä ja samalla perheenjäsenten henkilökohtaisia vaikeuksia. Moni miettii; kuka olen, millainen haluaisin olla, mitä minulta odotetaan, ja mitä on olla nainen tai mies 2000-luvulla?

Vanhempien ja nuorempien sukupolvien naisten on vaikea tavoittaa toistensa arkitilanteita, sillä olosuhteet ovat muuttuneet niin rajusti. Epävarmuus on lisääntynyt, eikä yhteisöllisyyttä ole enää samalla tavalla kuin ennen. Suoritukset, kilpailu, tunteiden kontrolli sekä sääntöihin sopeutuminen ovat asioita, joita odotetaan pojilta ja miehiltä. Mieheltä odotetaan myös turvallisuutta ja peräänantamattomuutta sekä voimaa ja jaksamista, mutta toisaalta myös hellyyttä ja lämpöä. Ajan vaatimusten ja perinteiden sekä uusien ja vanhojen mallien välillä tasapainoilu vaati sen tiedostamista, mistä ollaan tulossa ja sen työstämistä, minne ollaan menossa.

”Suuri osa parisuhteen ongelmista juontuu lapsuuden käsittelemättömistä ongelmista.”

Kumppanin valintaa ohjaavat tiedostamattomat tekijät ja lait, vaikka voimakkaan rakastumisen tunteen vallitessa valinta näyttääkin usein sattumanvaraiselta ja epäloogiselta. Puolison valinnalla on perusteensa ja ne vaikuttavat myös syntyvään avioliittomalliin. Ijäs määrittelee kolme erilaista avioliittomallia: riidat poissulkeva, ristiriitoja välttävä sekä ristiriidat kohtaava. Ristiriidat poissulkevassa mallissa on usein kyse valtataistelusta; tässä mallissa on selvää, kenen tahto ja ääni ratkaisevat asiat perheessä eikä ongelmia ja ristiriitoja ole lupa ottaa puheeksi. Ristiriitoja välttävä malli on varsin yleinen ja siinä on korostettu kumppaneiden tasa-arvoa; oikeudet ja velvollisuudet jaetaan tasan, eikä ristiriitoja haluta tiedostaa eikä kohdata. Ristiriidat kohtaavassa mallissa erimielisyydet eivät erota puolisoita vaan lähentävät heitä toisiinsa. Tässä mallissa molemmilla kumppaneilla on lupa tuoda esille omat tunteensa ja tarpeensa – näin kuvitelmien tilalle tulee tietoa siitä, miten toinen kokee asiat ja mitä hän todella haluaa.

Tunteiden ilmaiseminen

Tunteet ovat osa inhimillistä elämää, ja ne ovat tärkeitä viestejä syvältä ihmisen sisimmästä. Tunteiden kokemisen alueella miehet ja naiset ovat samanlaisia, mutta erot tulevat esille tunteiden ilmaisussa. Ihmisten persoonallisuus vaikuttaa tunneilmaisun eroihin, mutta perinteisesti tyttöjä ja poikia on kasvatettu tunteiden tunnistamiseen ja ilmaisuun eri tavoin. Toiset ovat oppineet pienestä pitäen torjumaan tunteensa, kun taas toiset ovat tottuneet ilmaisemaan tunteensa spontaanisti ja suoraan.

”Voimakkaan tunnetilan vallassa aikuinen saattaa taantua lapsen tasolle.”

Merkittävää on, mitä olet oppinut vihan ilmaisemisesta lapsuudenkodissasi. Täytyikö vihan ja suuttumuksen tunteet piilottaa ja painaa pinnan alle? Vai saitko huutaa ja raivota, kun siltä tuntui? Entä oliko toisten ihmisten lyöminen tai tavaroiden heittely sallittua? Voimakkaan tunnetilan vallassa aikuinenkin saattaa taantua helposti lapsen tasolle. Jos henkilö ei ole oppinut kertomaan, mikä häntä suututtaa, on toisen vaikea ymmärtää tilannetta. Tässä vaiheessa käy helposti niin, että puoliso vastaa puolison tunnepuuskiin samalla mitalla.

Perinteisesti suomalaisissa perheissä kielteisten tunteiden ilmaiseminen on ollut niukkaa – ja sama pätee myös myönteisten tunteiden ilmaisemisen perinteisiin. Myönteiset tunteet ja niiden osoittaminen hoitavat ja lohduttavat sekä perheen aikuisia että lapsia. Tunteita olisi hyvä oppia ilmaisemaan välittömästi, sillä myöhemmin asiasta kerrottaessa tunne on jo varmasti jotenkin väljähtynyt ja tunteen vastaanottajan on ehkä vaikea ilahtua osoitetusta kiitoksesta. Myönteisyydellä voi myös hallita tai alistaa. Erityisesti lapsia on kasvatettu kiittämällä suoritusten kautta, ja tämä saattaa saada lapsen yrittämään yli voimiensa. Tällöin lapsi oppii, että hän tulee hyväksytyksi vain suoritustensa perusteella.

Ihminen saattaa joskus urautua tunteisiinsa. Tunneura on useimmiten peräisin lapsuudenkodista. Perheen tunneilmasto vaikuttaa lapseen ja hänen tunteidensa suuntaukseen. Uusien tunneilmaisujen oppiminen edellyttää asenteiden tarkistusta sekä pysähtymistä sen äärelle, mitä minä haluan elämältäni.

Mitä sinulla on mukanasi omassa parisuhteessasi?

Kumppaneiden välinen rakkaus on aikuisten ihmisten kokonaisvaltainen kiintymyssuhdeprosessi, jossa osapuolten välille muodostuu tunnesiteitä, samoin kuin vanhemman ja lapsen välille. Kumppaneiden välinen luottamus pohjautuu perustarpeiden täyttymiseen. Henkilön kiintymyssuhdehistoria vaikuttaa aikuisiän parisuhdekokemuksiin. Kiintymystyylit taas vaikuttavat tunteiden ilmaisuun ja tunnekokemuksiin. Myös puolisoiden kyky luottaa toisiinsa pohjautuu heidän aikaisempiin kiintymyssuhteisiinsa.

”Puolisoiden kyky luottaa toisiinsa pohjautuu heidän aikaisempiin kiintymyssuhteisiinsa.”

Sekä yksin että parisuhteessa elävät kohtaavat elämässään niin hyviä kuin vaikeitakin ajanjaksoja. Siksi parisuhdettakin voidaan tarkastella haasteena ja mahdollisuutena, sillä suhteen onnistuminen on osittain riippuvainen ihmisestä itsestään. Lapsuuden kokemukset, parisuhteessa eletyt vaiheet sekä molempien puolisoiden henkilökohtaiset koettelemukset muodostavat omat osansa parisuhteen matkan etapeista.

Me kaikki katsomme elämäämme aikaisempien kokemuksiemme värittämänä. Puolisoiden yhteiseloa helpottaa ymmärrys siitä, että olemme jo suhteen alussa erilaisia ja muutumme eri tahdissa.

Lähde: Tuula Pukkala (2007). Pitkän parisuhteen salaisuus. Otava.

Kirsti Ijäs (2003). Sukupuu – avain oman elämän ja perheen ymmärtämiseen. Kirjapaja. Tilaa kirja!