Ujouden piilottaminen voi johtaa yksinäisyyteen ja masennukseen. Monen avioeron taustalla on parisuhdeujous.

Juhani Mattilan kirja kertoo ujoudesta, mikä saattaa johtaa myös yksinäisyyteen. Ujouden tavallisin oire on jännittäminen; toiset jännittävät esiintymistilanteita, toiset jännittävät yksityisissäkin vuorovaikutustilanteissa. Jokainen meistä jännittää joskus sosiaalisia tilanteita – jos vain tunnustamme sen. Ujoutta on monenlaista: jokainen on ujo omalla, persoonallisella tavallaan.

Ujouden voi piilottaa

Tutkimuksissa on selvitetty, että tavallista ihmistä ujostuttaa tuntemattomat ihmiset, vastakkainen sukupuoli ja auktoriteetit. Tutkimukset sisältävät kuitenkin virhepäätelmiä, jotka johtuvat tutkimustavasta, jossa mitataan ujouden tiedostettuja oireita, mutta ei huomioida piilotettua ujoutta. Tavallisin tapa selvitä ujoudesta on karaista itsensä; ihminen luo itselleen rohkean roolihahmon, ja ujous häviää näköpiiristä jäädessään roolin varjoon. Suojamuuri pitää ulkoapäin tulevat uhkat loitolla, mutta samalla se sulkee sisälleen ja eristää yksinäisyyteen.

Ujous voi rajoittaa elämää

Tiedostamaton ujous pakottaa ihmisen toimimaan vastoin sitä, mitä hän pohjimmiltaan kaipaisi. Moni asia jää sanomatta tai tekemättä, kun ensimmäisenä mieleen juolahtaa negatiiviset ajatukset. Ujoutta ei välttämättä tiedosta ongelmaksi, js siihen on sopeutunut lapsuudesta saakka.

”Tavallisin tapa selvitä ujoudesta on karaista itsensä”

Nykysuomen sanakirjan mukaan ujous tarkoittaa arkuutta esiintyä. Ujosta on kiusallista herättää huomiota ja esiintyessään vieraiden seurassa, hän joutuu helposti hämilleen. Ujo tuntee olonsa vaivautuneeksi ja hän vetäytyy mielellään taka-alalle.

Parisuhdeujous

Kaikkein yleisin ja merkittävin ujouden muoto on parisuhdeujous, joka estää läheisyyden. Mattilan mukaan avioeron taustalla on yleensä parisuhdepiiloutuminen, mikä tarkoittaa puolisoiden piiloutumista toisiltaan, jolloin osapuolten epäaidot tunneroolit eivät sovi samaan näytelmään.

Ujoudessa piilotetaan hyvää, häpeässä huonoa. Näiden kahden tunteen pelkääminen saattaa johtaa kaksoismuurin rakentamiseen; muurin takana piiloutuja lymyää turvassa, mutta sielullisesti yksinäisenä. Roolien taakse kätkeytyminen onkin pääsyy ihmisten henkiseen yksinäisyyteen, joka johtaa pidemmän päälle masennukseen. Piiloutuja esittää epäaitoja tunnerooleja, joiden avulla hän voi piilottaa ujoutensa. Ihmisen suurimmat psyykkiset vaikeudet eivät johdu ujoudesta, vaan ihmisen sisimmässä elävän ujouden rikkomisesta tai sen pitkällisestä piilottamisesta.

”Avioeron taustalla on yleensä parisuhdeujous.”

”

Ujoutta on kaikki se, mikä kaventaa sielullista kosketuspintaa toiseen ihmiseen. Läheisyyden etsimisessä ja yksinäisyyden lievittymisessä on ongelmansa, koska parisuhteessa kummankin osapuolen ujous määrittää alueen, jossa tyydyttävin kanssakäyminen voi tapahtua.

Kohtaamisarkuus ja henkinen yksinäisyys

Ujouden ytimessä on toisen ihmisen kohtaamiseen liittyvä ahdistus, jonka takia kahden ihmisen maailmat eivät henkisellä tasolla kosketa toisiaan. Ujoutta voisi nimittää myös kohtaamisarkuudeksi. Pysyvä henkinen yksinäisyys ei kuitenkaan liity ujouteen vaan sen kätkemiseen, mutta kaikkein pahin ja epätoivoa herättävä yksinäisyys taas liittyy ujouden särkymiseen. Ujouden suurin ongelma ei liity esiintymisiin tai ihmisten kohtaamiseen, sillä eniten se rajoittaa parisuhteen toimivuutta.

Parisuhdeujous ei korjaannu itsestään, mutta jo sen tajuaminen auttaa näkemään asiat uudella tavalla ja muutama asiasta käyty keskustelu saattaa avata solmuja. Ujostuminen ei johda yksinäisyyteen vaan päinvastoin; se vie ihmistä hämmennyksen ja häkeltymisen kautta kohti läheisyyttä.

Lähde: Juhani Mattila (2004). Ujoudesta, yksinäisyydestä. WSOY.