Itsetuntemus

Kaikkien sairauksien takana on stressi

Kaikkien sairauksien takana on yksi syy: stressi. Näin väittää tohtori Alexander Loyd.

Stressaavassa tilanteessa yksilön keho siirtyy taistele tai pakene -tilaan. Silloin verenkierrossa tapahtuu muutoksia. Veri ei virtaa enää mahaan sulattamaan ruokaa tai aivojen otsalohkoihin, joissa luova ajattelu tapahtuu. Se ei kulje myöskään maksaan eikä munuaisiin, vaan se keskittyy suurimmaksi osaksi lihaksiin. Stressitilanteessa keho uskoo tarvitsevansa kaiken fyysisen voiman taisteluun.

Tämän stressireaktion pohjimmainen tarkoitus on yksilön säilyminen vaaratilanteessa hengissä. Lyhytkestoisena se on siis hyvä ja tärkeä osa ihmisen elämää. Mutta jos stressireaktio pääsee pitkittymään, muuttuu se vahingolliseksi yksilön elimistön immuunijärjestelmän kannalta. Stressin pitkittyessä ilman, että elimistö pääsee välissä hengähtämään ja palautumaan, jokin linkki yksilön kehon toiminnassa murtuu. Tämä aiheuttaa oireita, joita kutsutaan sairaudeksi. Sairaus on yksinkertaistaen sitä, että ketjun heikoin lenkki murtuu stressiksi nimitetyn paineen alla.

”Jos stressireaktio pääsee pitkittymään, muuttuu se vahingolliseksi yksilön elimistön immuunijärjestelmän kannalta.”

Stressitilanteessa immuunijärjestelmä seisahtuu. Lyhytkestoisena ilmiönä siitä ei ole yksilölle haittaa, mutta pitkittyessään se tarkoittaa käytännössä, ettei immuunijärjestelmä ole käytössä taistelemaan bakteereja, sieniä, viruksia ja epänormaaleja (syöpä-) soluja vastaan. Pitkittynyt stressi altistaa siis ennen pitkää ihmisen erilaisille sairauksille.

Miten kehon stressiä voi mitata?

Stressiä säätelee yksilön keskushermosto. Fysiologinen stressi syntyy hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselilla. Aivolisäke on eräänlainen yhtymäkohta, jossa hormoneja erittyy verenkiertoon. Hypotalamus puolestaan on aivojen keskusyksikkö, joka on yhteydessä limbiseen järjestelmään eli aivojen tunnekeskuksiin. Hypotalamus vaikuttaa mm. seuraaviin toimintoihin:

1. Valtimoverenpaine
2. Ruumiinlämpö
3. Kehon vesipitoisuuden säätely janon tunteen ja munuaisten toiminnan kautta
4. Kohdun supistelu
5. Rintamaidon eritys
6. Vietit
7. Kasvuhormoni
8. Lisämunuaiset
9. Kilpirauhashormoni
10. Sukupuolielinten toiminta

Fysiologisesti stressi synnyttää muutoksia kaikkiin edellä mainittuihin toimintoihin, etenkin adrenaliinin, kortisolin, glukoosin, insuliinin ja kasvuhormonin erityksessä.

Fysiologinen stressi havaitaan parhaiten sykevaihtelua mittaavassa testissä. Siinä mitataan sydämen sykkeen lisääntymistä ja heikkenemistä (sykeväliä) suhteessa hengitykseen. Se kertoo yksilön autonomisen hermoston tasapainosta.

”Yksilön terveyden kannalta olisi kaikkein järkevintä pyrkiä rakentamaan elämästä mahdollisimman stressitöntä.”

Kun autonominen hermosto on tasapainossa, se tarkoittaa kehon kasvua ja paranemista eli terveyttä. Kun taas autonominen hermosto on epätasapainossa, se johtaa sairauteen ja kuolemaan. Näistä lähtökohdista psykologian ja luonnonmukaisen lääketieteen tohtori Alexander Loyd väittää kaikkien sairauksien perimmäiseksi syyksi stressiä. Loydin mukaan yksilön terveyden kannalta olisi kaikkein järkevintä pyrkiä rakentamaan elämästä mahdollisimman stressitöntä.

Lähde: Alexander Loyd (2014). Paranemisen avain. Paranna 6 minuutissa terveyteen, menestymiseen tai ihmissuhteisiin liittyvän ongelman syy. Viisas elämä. Basam Books. Tilaa kirja!

No Comment

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.