Haastavuudestaan huolimatta uusperhe voi myös onnistua. Katso 10 vinkkiä hyvää uusperhe-elämään!

Etävanhempi menettää erossa kosketuksen lastensa arkeen. Sen aiheuttamaa surun määrää on vaikea käsittää ennalta.

Olen 35-vuotias mies ja viikko sitten eronnut tyttöystävästäni. Meillä oli erittäin hyvä suhde, joka kesti noin 4 kk ja suhteestaamme ei puuttunut lämpöä eikä läheisyyttä. Nyt on tullut ongelmia esim. äitini sairastui mielenterveydellisesti. Tätä suhdetta edeltävä suhteeni oli riitaisa, sairaanloisen mustasukkainen, väkivaltainen, itsetuhoinen ja nainen oli narsisti. Tämä suhde päättyi

Olen ollut naimisissa jo 23 vuotta. Aluksi kunnioitin ja rakastin puolisoani ja mukauduin häneen kovasti. Meille syntyi kaksi lasta. Toinen heistä on jo aikuinen ja nuorempi täyttää 15 vuotta. Olemme nyt läpikäyneet mieheni sanomisia, kun hän puhui minulle rumasti. Siitä tuli iso kriisi, joka selvitettiin seurakunnan työntekijän avulla. Mieheni on

Viimeisin parisuhteeni päättyi pari kuukautta sitten. Olimme seurustelleet lähes kaksi vuotta, mutta emme asuneet yhdessä. Mies keskittyi yhä enemmän työhönsä niin, että ehdimme nähdä toisiamme maksimissaan kerran viikossa. Kun sanoin, ettei näin voi jatkua ja kysyin, haluaako hän erota, hän vastasi yllätyksekseni myöntävästi. Itkin pari päivää, eräs miespuoleinen ystäväni lohdutti

Olemme 35-vuotiaita ja olleet yhdessä jo 21 vuotta. Meillä on ollut äärimmäisen hyvä suhde: tasapainoinen, luottava ja toista kunnioittava. Naimisissa olemme olleet 3,5 vuotta. Joulukuussa 2007 mieheni kertoi, ettei voi hyvin eikä tiedä mikä häntä vaivaa. Hän ei tunne enää samalla tavalla kuin aikaisemmin. Siitä lähti pitkä tie, pääsimme heti

Olen ollut mieheni kanssa 5 vuotta, ja meillä on 2,5-vuotias tytär. Vaikeuksia ollut kauan, mutta pikku hiljaa ne ovat pahentuneet minun syystäni. Seksi on ongelmista pahin: en halua miestäni enää ollenkaan. Hän ei viehätä minua seksuaalisesti. Koen hänet jopa vastenmieliseksi. Tätä on kestänyt vuoden. Emme ole varsinaisesti eronneet, mutta mies

Kolumnia kirjoittavat Suhdesopan tiimiläiset. Tällä kertaa vuorossa on Pohdiskelija. [Kirjoittanut: Pohdiskelija] Siitä tuli ontto tunne rintaan. Tyhjä ja surullinen. Kuulin tuttavapariskunnan eronneen. Lasten jäävän isälle viikoiksi ja äidille viikonlopuiksi. Olin hiljaa pitkän aikaa.

Olen seurustellut hieman yli vuoden kumppanini kanssa. Ikää molemmilla on vajaat 30 vuotta. Olemme monessa suhteessa hyvin erilaiset, mutta vastaavasti yhdessä viettämämme aika on hauskaa ja tykkäämme tehdä asioita yhdessä. Suurista elämän linjauksista ajattelemme samalla tavalla eikä niistä tule riitaa. Nyt ongelmaksi on kehkeytynyt seuraavanlainen asia. Olen jostain syystä suhteen

Haluaisin palata yhteen entisen kumppanini kanssa. Erosimme vuosi sitten, noin kolmen vuoden seurustelun jälkeen, koska minä petin häntä. Seksiä tähän toiseen suhteeseen ei kuulunut, päädyin vain tapailemaan erästä toista. Kumppanini luottamus minuun meni täysin, ja suhde loppui. Nyt olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että haluan palata yhteen. Tunteeni entistä kumppaniani kohtaan